3/2004 - Fingrid
3/2004 - Fingrid
3/2004 - Fingrid
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
2<br />
Pääkirjoitus<br />
Pohjola markkinoiden<br />
edelläkävijä myös jatkossa<br />
FINGRID 3/<strong>2004</strong><br />
Pohjoismaiset sähkömarkkinat ovat tunnetusti parhaiten<br />
toimivat monikansalliset markkinat Euroopassa ja ehkä<br />
koko maailmassa. On kysytty, onko tarpeen jatkuvasti<br />
yrittää parantaa tällaisten alueellisen osamarkkinoiden<br />
toimivuutta, joka on jo nykyisellään paljon edellä muita.<br />
Sitä paitsi EU:n tavoitteena on luoda yhdet eurooppalaiset<br />
markkinat eikä useita osamarkkinoita.<br />
Pohjoismaisten kantaverkkoyhtiöiden (TSO) piirissä on<br />
mietitty samaa kysymystä. Onko Nordelin järkevää satsata<br />
paljon työtä ja vaivaa markkinoiden edistämiseen Pohjolassa,<br />
jos ja kun Bryssel määrää lopulta tahdin? Vastaus<br />
on kuitenkin edelleen kyllä.<br />
Kestää kauan ennen kuin EU:ssa on yhdet sisämarkkinat.<br />
Nähtävissä olevassa tulevaisuudessa ne tulevat parhaimmillaankin<br />
olemaan alueellisesti jakautuneet. Komissiokin<br />
on nyt myöntänyt realiteetit. Se toivoo, että muodostuisi<br />
ehkä 4–6 kappaletta usean maan kattavia osamarkkinoita,<br />
jotka kehittyisivät omaan tahtiinsa kohti EU:n<br />
asettamia tavoitteita. Pohjoismaat ovat itsestään selvästi<br />
yksi tällainen alue.<br />
Sähköjärjestelmän fyysinen todellisuus on myös otettava<br />
huomioon. Pohjolan ja Saksan välinen kapasiteetti,<br />
noin 2 000 megawattia, on vain joitakin prosentteja<br />
Pohjoismaiden kulutuskuormasta. Tämä ei tule olennaisesti<br />
muuttumaan, vaikka joitakin uusia yhteyksiä rakennettaisiin.<br />
Edelläkävijän asema on antanut vaikutusmahdollisuutta<br />
eurooppalaiseen kehitykseen. Brysselistä ei ole esitetty<br />
sääntöjä, jotka olisivat pyrkineet muuttamaan pohjoismaista<br />
markkinamallia. Päinvastoin monet meillä käytössä<br />
olevat periaatteet ja ratkaisut näyttäisivät olleen esikuvana,<br />
kun esimerkiksi komissio on linjannut tavoitteita<br />
EU-markkinoille. Tämän etulyöntiaseman säilyttämisestä<br />
olisi siten strategista etua.<br />
Nordelin toiminta sähkömarkkinoiden kehittämiseksi<br />
on tähdännyt siihen, että pelisäännöt olisivat markkinaosapuolen<br />
kannalta mahdollisimman samat ja yksinkertaiset<br />
kaikissa maissa. Tämä ei tarkoita, ettei järjestelmässä<br />
olisi esimerkiksi ajoittaisia fyysisiä pullonkauloja. Niistä<br />
huolimatta markkinat kuitenkin toimivat hyvin.<br />
Nordelin haaste on siinä, että helpoimmat temput on jo<br />
tehty. Jatkotoimet ovat yleensä monimutkaisempia tai niihin<br />
liittyy suurempia taloudellisia seuraamuksia. Ei löydy<br />
välttämättä win-win-ratkaisuja. Pohjoismaiset markkinat<br />
Juha Kekkonen (vas.) toimii Nordelin markkinakomitean puheenjohtajana.<br />
Kuvassa myös muita jäseniä: Cecilia Hellner, SvK; Peter<br />
Jørgensen, Eltra; Bente Hagem, Statnett; Gudmundur Ingi Asmundsson,<br />
Landsvirkjun Transmisjon (vain selkä näkyvissä) sekä<br />
markkinakehitystyöryhmän vetäjä Klaus Thostrup, Elkraft System.<br />
kokonaisuutena ehkä voittavat, mutta ratkaisuja voi olla<br />
vaikea perustella jossain yksittäisessä maassa. Nordelin on<br />
hankala päästä eteenpäin, jos markkinatoimijat tai viranomaiset<br />
ovat eri maissa eri mieltä asioista. Julkisuudessa<br />
esillä ollut yhden pohjoismaisen TSO:n perustaminen ei<br />
ole lääke ainakaan tähän ongelmaan. Mainitut erimielisyydet<br />
eivät sillä vähene.<br />
Onkin myönteistä, että viranomaiset ja markkinaosapuolet<br />
tahoillaan ovat nyt pyrkineet sovittamaan yhteen<br />
käsityksiään siitä, mihin suuntaan markkinapelisääntöjä<br />
tulisi kehittää. Energiaministerit kannustivat Islannin<br />
Akureirissa lisäämään TSO:iden konkreettista yhteistyötä<br />
pohjoismaisista lähtökohdista.<br />
Missä pitäisi sitten saada aikaan tuloksia? Siirtokapasiteetin<br />
lisääminen on suurin yksittäinen kokonaisuus ainakin<br />
taloudellisessa mielessä. Nordelin kesäkuussa julkaisema<br />
viiden johtoyhteyden investointiohjelma on otettu<br />
myönteisesti vastaan.<br />
Siirtorajoitusten lieventäminen operatiivisin toimin on<br />
markkinoiden ykkösvaatimuksia. Nordelin ehdotukset tästä<br />
aiheesta, mm. vastakaupan lisääminen, ovat juuri markkinoiden<br />
kommentoitavana. Tuotannon ja kulutuksen tasapainon<br />
saavuttaminen huippukulutusaikoina askarrutti<br />
mm. energiaministereitä, ja Nordelilta odotetaan siihen<br />
vastauksia.<br />
Nämä ja monet muut teemat ovat ajankohtaisia Nordelissa,<br />
unohtamatta TSO:iden päätehtävää – pitää valot päällä<br />
Pohjolassa.<br />
Juha Kekkonen on <strong>Fingrid</strong>in varatoimitusjohtaja.<br />
FINGRID<br />
<strong>Fingrid</strong> Oyj:n lehti<br />
7. vuosikerta<br />
3/<strong>2004</strong><br />
Julkaisija<br />
<strong>Fingrid</strong> Oyj<br />
Toimitus<br />
Puhelin: 030 395 5142, Telekopio: 030 395 5196 , Postiosoite: PL 530, 00101 Helsinki<br />
Käyntiosoite: Arkadiankatu 23 B, Helsinki. www.fingrid.fi<br />
Päätoimittaja: Leni Lustre-Pere, sähköposti: leni.lustre-pere@fingrid.fi<br />
Toimituskunta: Nina Elomaa, Jari Helander, Aila Itäpää, Antti Linna, Erkki Stam<br />
Suunnittelu ja toteutus: bbo, Better Business Office Oy / Maria Hallila ja Tuija Sorsa<br />
Kannen kuva: Juhani Eskelinen<br />
Paino: Sävypaino<br />
ISSN 1455-7517
Change language