Oppimistehtävän kirjallinen raportointi - Viestintäpiste Laurea ...

Ohje
00079
Kirsti Vuorela 1.9.2008
Oppimistehtävän kirjallinen raportointi
Laurea Leppävaara Puhelin (09) 8868 7400 etunimi.sukunimi@laurea.fi Y-tunnus 1046216-1
Vanha maantie 9, 02650 Espoo Faksi (09) 8868 7401 www.laurea.fi Kotipaikka Vantaa

Ohje
00079
Kirsti Vuorela 1.9.2008
Sisällys
1 Kirjallinen oppimistehtävä ..................................................................................3
1.1 Raportti.................................................................................................3
1.1.1 Rakenne .....................................................................................3
1.1.2 Tekstiviitteet ja lähdeluettelo ...........................................................4
1.1.3 Ulkoasu ......................................................................................7
1.1.4 Ohjeita oppimistehtävän laatijalle ......................................................8
1.2 Tutkimusraportti eli opinnäytetyö .................................................................8
1.3 Tutkielmaessee ........................................................................................8
1.4 Kokous-/neuvottelukutsu ............................................................................9
1.5 Kokouspöytäkirja ......................................................................................9
1.6 Neuvottelumuistio .................................................................................. 10
1.7 Tiedote ............................................................................................... 10
1.8 Referaatti ............................................................................................ 10
Lähteet ............................................................................................................... 12
Liitteet ............................................................................................................... 13
Liite 1 Nimiösivun malli.................................................................................... 13
Liite 2 Kokouskutsun malli ................................................................................ 14
Liite 3 Neuvottelukutsun malli ........................................................................... 15
Liite 4 Pöytäkirjan malli ................................................................................... 16
Liite 5 Neuvottelumuistion malli ......................................................................... 18
Liite 6 Tiedotteen malli ................................................................................... 19

Ohje 3 (3)
(3 00079
Kirsti Vuorela 1.9.2008
1 Kirjallinen oppimistehtävä
1.1 Raportti
Ammattikorkeakouluopiskelun tavoitteisiin kuuluu, että opiskelija harjaantuu opiskelunsa
aikana esittämään tietoa kirjallisissa esityksissään yhteisön edellyttämällä
tavalla. Näitä viestintätaitoja opiskelija harjoittelee laatiessaan esimerkiksi opintoihinsa
liittyviä raportteja, muistioita, luentopäiväkirjoja, artikkeleita, selosteita,
tiedotteita, esseitä, referaatteja, seminaariesitelmiä tai tutkielmia.
Näillä tekstilajeilla on toki selviä eroja mutta myös monia yhtäläisyyksiä. Esimerkiksi
tutkielmasta saadaan supistamalla ja ehkä joitakin aineksia lisäämällä artikkeli,
josta taas voidaan laatia referaatti tai seloste.
Essee-nimitystäkin voidaan käyttää monenlaisista kirjallisista tuotoksista. Esimerkiksi
subjektiivinen essee on melko vapaasti muistikuviin tai tunteeseen perustuva
kirjoitelma, jossa lähteiden tarkka merkintä ei aina ole tarpeen. Tutkielmaessee
puolestaan käsittelee aihetta objektiivisesti ja muistuttaa tieteellistä tutkielmaa.
Tutkielmaesseeseen voidaan – toisin kuin tavalliseen tutkielmaan – ottaa asiatietojen
lomaan hyvinkin henkilökohtaista aineistoa ja mielipiteitä.
Myös raportteja on monenlaisia. Yleensä perusraportilla tarkoitetaan selvitystä,
tilannekatsausta tai laajahkoa tutkimusaineiston esittelyä toimenpidesuosituksineen.
Raportin laajuus voi vaihdella yhdestä sivusta useisiin satoihin sivuihin. (Alajärvi,
Herno, Koskinen & Yrttiaho 1995, 211.) Opintojen loppuvaiheessa opiskelijan
laatima opinnäytetyökin on raportti, jossa opiskelija osoittaa perusteellisesti hallitsevansa
jonkin opiskeltavaan aihealueeseen liittyvän yksityiskohdan.
Raportin päätavoite on välittää uutta tietoa lukijalleen (Kortetjärvi-Nurmi, Kuronen
& Ollikainen 2002, 278). Sillä osoitetaan, että annettu tehtävä on suoritettu, ja kerrotaan,
miten toteutus onnistui. Toisaalta laatijan tehtävänä saattaa olla menettelytapaohjeiden
ja ratkaisuehdotusten antaminen vastaisten tilanteiden varalle. (Kylänpää
& Piirainen 1999, 127.)
Raportin avulla tieto kulkee täsmällisesti sitä tarvitseville: yrityksissä työntekijöiltä
esimiehille tai päinvastoin; yrityksen ulkopuolelle raportteja kirjoitetaan esimerkiksi
osakkaille, luotonantajille, lehdistölle tai eri järjestöille (Alajärvi ym. 1995, 211).
Koulutuksen aikana opiskelija kirjoittaa raportteja opettajille, ohjaajille tai opiskelutovereilleen
esimerkiksi messu- tai tutustumiskäynneistä, yritysvierailuista, toimeksiannoista,
työelämäprojekteista, haastatteluista, kokeiluista, tutkimuksista tai
erilaisista aiheista kirjallisuuden pohjalta.
Kirjallisen raportin on oltava
- helppolukuinen ja helposti silmäiltävä
- tiivis, johdonmukainen, olennaiseen keskittyvä ja kattava.
1.1.1 Rakenne
Raportin laatija saa yleensä tarkat ohjeet siitä, mitä seikkoja raportissa pitää käsitellä.
Ellei tarkkoja ohjeita tai malleja ole, kirjoittaja voi noudattaa esimerkiksi
seuraavaa rakennekuvausta:
Alkutilanteen esittely
- tapahtuman nimi, aika, paikka, tehtävä, toimeksianto

Ohje 4 (4)
(4 00079
Kirsti Vuorela 1.9.2008
- osallistujat, kohderyhmä, järjestäjät
- taustaa, suunnitelma, mahdollinen kyselylomake
Toteutusvaihe
- aika-, tärkeys-, vaihe- tai muu sopiva järjestys
- suunnitelman noudattaminen, esitietojen riittävyys/oikeus
- mahdolliset muutokset ja niiden syyt
- tulokset ja havainnot kohta kohdalta
Raportointi
1.1.2 Tekstiviitteet ja lähdeluettelo
- onnistuminen ja hyöty
- tulosten odotuksenmukaisuus, yllätyksellisyys
- muita arvioita ja huomioita
- mahdolliset toimenpide-ehdotukset
(Kylänpää 2003, 59.)
Raportin kirjoittajan on aina ilmoitettava tietolähteensä, olipa tieto peräisin painetusta
aineistosta, sähköisestä lähteestä, haastattelusta tai kyselystä. Vain kirjoittajan
oma tieto ja yleinen tieto jäävät ilman lähdemerkintää. Lähdetiedot annetaan
niin tarkasti, että lukija voi niiden perusteella etsiä saman lähteen käsiinsä. Käytetyt
lähteet ilmaistaan sekä itse tekstissä tekstiviitteenä että lähdeluettelossa tekstin
lopussa. (Lähde esiin 2004.)
Laurean oppimistehtävissä käytetään lähdeviitteiden merkinnässä ns. Harvardin järjestelmää,
jonka mukaan lähdeviite merkitään tekstiviitteenä sulkeisiin lainatun
tiedon jälkeen. Kirjallisen lähteen tekstiviitteeksi merkitään tällöin tekijän/tekijöiden
sukunimi/sukunimet, julkaisun tms. painovuosi sekä mahdollinen sivu
/ mahdolliset sivut:
Esimerkki 1
Sivunumeroiden merkitseminen tekstiviitteisiin ei kaikissa tapauksissa
ole mahdollista, esimerkiksi kun viitataan kokonaisiin tutkimuksiin eikä
millekään erityiselle sivulle (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2003,
320).
Esimerkki 2
Sivunumeroiden merkitseminen tekstiviitteisiin ei kaikissa tapauksissa
ole mahdollista, esimerkiksi kun viitataan kokonaisiin tutkimuksiin eikä
millekään erityiselle sivulle. Lukijan on kuitenkin aina voitava paikantaa
sivut, joilta tieto on peräisin. Myös toisilta saatuihin kuvioihin
ja taulukoihin on merkittävä sivun tarkkuudella, mistä ne ovat peräisin.
(Hirsjärvi ym. 2003, 320.)
Jos tekstiviite koskee vain yhtä virkettä (esimerkki 1), viite merkitään sulkeisiin ennen
loppupistettä. Jos lähdeteoksen tietoja on hyödynnetty useammassa kuin yhdessä
virkkeessä (esimerkki 2), viite merkitään edellisen virkkeen loppupisteen jälkeen
ikään kuin omaksi virkkeekseen, jolloin viitteen piste sijoitetaan sulkeiden sisään.

Ohje 5 (5)
(5 00079
Kirsti Vuorela 1.9.2008
Lähdettä käytettäessä tieto referoidaan alkuperäisestä lähteestä kirjoittajan omin
sanoin (esimerkki 3). Jos lähteen sanoja lainataan sanatarkasti, käytetään lainausmerkkejä
(esimerkki 4).
Esimerkki 3
Esimerkki 4
Hirsjärvi, Remes ja Sajavaara esittelevät teoksessaan Tutki ja kirjoita
(2003, 245 - 356) useita erilaisia tekstiviitteiden merkintätapoja. Aiempaa
tutkimustietoa voidaan tuoda tekstiin joko suorina tai epäsuorina
lainauksina. He esittelevät - - .
Hirsjärven ym. mukaan "kokemattomat kirjoittajat tyytyvät usein
muuttamaan tekstistä vain muutaman sanan ja jättämään jotakin
pois arkuuttaan tai pelosta, että tieto vääristyy" (2003, 326).
Jos tekijöitä on kaksi, mainitaan tekstiviitteessä molemmat tekijät ja nimien välissä
käytetään &-merkkiä (esimerkki 5). Jos tekijöitä on kolme tai useampia, mainitaan
ensimmäisellä kerralla kaikki tekijät, vuosi ja sivu/sivut ja kahden viimeisen tekijän
välissä käytetään &-merkkiä. Seuraavilla kerroilla mainitaan vain ensimmäinen tekijä
sekä ym.-lyhenne, vuosi ja sivu/sivut (esimerkki 6).
Esimerkki 5
Esimerkki 6
- - . - - -. (Ekholm & Heinisuo 1997, 45.)
- - . - - . (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2003, 365.)
- - . - - . (Hirsjärvi ym. 2003, 369.)
Sähköiset lähteet merkitään periaatteessa samalla tavalla kuin kirjallisetkin lähteet.
Jos dokumentin tekijä on mainittu, tekstiviitteeseen tulee hänen sukunimensä
ja dokumentin laadintavuosi. Ellei tekijää ole mainittu, mutta dokumentilla on jokin
nimi, merkitään tekstiviitteeseen tämä nimi ja laadintavuosi. Ellei dokumentissa
ole mainittu laatijan nimeä eikä dokumentin nimeä, merkitään viitteeseen päävastuullisena
tekijänä olevan yhteisön nimi ja vuosi tai ylläpidosta vastaavan organisaation
nimi ja vuosi (esimerkiksi vuosikertomukset, komiteanmietinnöt, tutkimusryhmien
raportit). Tarkka Internet-osoite ilmoitetaan vain lähdeluettelossa, sitä ei
koskaan merkitä tekstiviitteeseen.
Pääasia on, että lukija tietää, mistä tieto on peräisin, ja että hän pystyy lähteistä
löytämään tarkat tiedot dokumentista. Tekstiviitteissä olevat lähteet kootaan raportin
lopussa olevaan tekijän mukaiseen aakkoselliseen lähdeluetteloon. Oppimistehtävissä
lähteisiin kootaan vain ne lähteet, jotka on mainittu tekstissä, ei esimerkiksi
kirjallisuutta. Tämän ohjeen lähteet on merkitty siten kuin lähteet merkitään
Laurean oppimistehtävissä.
Seuraavassa on esimerkkejä lähdeluetteloon merkittävistä tiedoista:
• Kirjat ja vastaavat painetut julkaisut
• kirjoittaja/t tai toimittaja/t (sukunimi, etunimen alkukirjain)
• julkaisuvuosi
• teoksen nimi (osa, julkaisusarjan nimi ja numero)

Ohje 6 (6)
(6 00079
Kirsti Vuorela 1.9.2008
• suomentaja
• painos (jos on useita; 1. painosta ei merkitä)
• julkaisijan kotipaikka (sen jälkeen kaksoispiste ennen julkaisijaa)
• julkaisija (ei mainita yhtiömuotoa)
• Artikkelit
Aho, H. 1999. Tiede, tutkimus ja tutkielma. Johdatus tutkielman maailmaan.
3. painos. Porvoo: WSOY.
Ammattikorkeakouluasetus 352/2003.
Eerola, E. & Mauranen, A. (toim.) 2003. Akateeminen kirjoittaminen
tänään ja huomenna. Helsinki: Yliopistopaino.
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2007. Tutki ja kirjoita. 13., osin
uudistettu painos. Helsinki: Tammi.
Keskon vuosikertomus 2007. Helsinki: Spokesman.
Kielikello 3/2007. Kielenhuollon tiedotuslehti. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.
Laki ammattikorkeakouluopinnoista 3.3.1995/255.
Naisten tutkijanuran ongelmat ja esteet. Komiteanmietintö 1982:33.
Helsinki: Opetusministeriö.
Opas taiteen maailmaan. Länsimainen taide varhaisrenessanssista nykypäivään.
2003. Suomentaja Berg, M. 3. painos. Porvoo: WSOY.
SFS 2487. 2007. Asiakirjan tekstin asettelu ja tunnistetiedot. 8. painos.
Helsinki: Suomen Standardisoimisliitto SFS.
• kirjoittaja (sukunimi, etunimen alkukirjain, jos on tiedossa)
• julkaisuvuosi
• artikkelin nimi (aakkostetaan artikkelin nimellä, ellei kirjoittajaa ole
mainittu)
• julkaisu (lehti tai eri kirjoittajien artikkeleista koostuva teos)
• julkaisun numero
• artikkelin sivut julkaisussa
Maamies, S. 2008. Mikä on aggressiivi? Kielikello 1/2008, 18.
Saarnisto, M. 1999. Tieteellisen kirjoituksen asiantuntijatarkastus.
Teoksessa Fogelberg, P. (toim.) Tutkimusviestinnän opas. Tutkimusten
ja selvitysten laatiminen ja julkaiseminen. Helsinki: Valtion painatuskeskus,
109 – 117.
Varainsiirtovero. 2008. Taloustaito 7.5.2008, 87.
• Sähköiset lähteet
• dokumentin kirjoittaja tai sisällöstä/päivityksestä vastaava tekijä/yhteisötekijä
• dokumentin julkaisuvuosi

Ohje 7 (7)
(7 00079
Kirsti Vuorela 1.9.2008
1.1.3 Ulkoasu
• dokumentin nimi
• dokumentin viittaus- tai tulostuspäivä (perään merkitään piste)
• URL-osoite (loppuun ei merkitä pistettä)
Arene 2006. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden yleiset
kompetenssit. Viitattu 1.2.2008. http://ncp.fi/ects/materiaali/
Hygieniaosaaminen. 2006. Evira. Tulostettu 27.2.2008.
http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/hygieniaosaaminen/
Kiravuo, T. 2007. News-etiketti. Viitattu 11.9.2007.
http://www.nixu.fi/~Kiravuo/etiketti/
Menetelmäopetuksen tietovaranto. 2008. Tulostettu 20.3.2008.
http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/faktosi.html
Kuopion yliopisto. 2008. Viitattu 20.1.2008. http://www.uku.fi/
• Julkaisemattomat lähteet
Julkaisemattomat lähteet eritellään omiksi lähteikseen lähdeluettelossa. Tällaisia
lähteitä ovat esimerkiksi yrityksen sisäinen materiaali, opinnäytetyöt, esitelmät,
sähköpostit, videot, äänitteet ja tietokoneohjelmat. Myös haastattelulla saatu tieto
merkitään lähdeluetteloon, johon se aakkostetaan haastatellun henkilön sukunimen
perusteella. Tässä muutamia esimerkkejä:
Ahonen, M. 2008. Viestintäpäällikön haastattelu 1.1.2008. Digital
Equipment Corporation Oy. Helsinki.
Hämevaara, R.2008. Opinnäytetyön julkaisu. Email
mikko.maki@laurea.fi 20.4.2008. Tulostettu 23.4.2008.
Mäki, A. 2007. Sähköpostin käyttö oppilaitoksen sisäisessä viestinnässä.
Laurea-ammattikorkeakoulu. Laurea Leppävaara. Espoo. Opinnäytetyö.
Opintojen alusta lähtien on hyvä opetella arvioimaan Internet-aineistojen tasoa ja
luotettavuutta lähteinä.
Laureassa kaikki kirjalliset oppimistehtävät laaditaan standardoidun vakioasemoinnin
mukaisiksi. Tunnistetietoihin kirjoitetaan laatijan nimi, oppilaitoksen nimi ja
toimipiste, ryhmätunnus, opiskelijanumero, asiakirjan nimi, päiväys ja tarvittaessa
sivunumerot. Kaikkiin kirjallisiin tuotoksiin merkitään aina pääotsikko ja tarvittaessa
myös alaotsikot.
Laurean opiskelijoiden oppimistehtäviin on laajuudesta riippumatta suositeltavaa
liittää aina nimiösivu. Nimiösivulle on tärkeätä merkitä edellä mainittujen tunnistetietojen
lisäksi yhteystiedot, opintojakson koodi ja vastaanottavan opettajan nimi.
Laajoihin töihin on syytä laatia aina erillisen nimiösivun lisäksi myös sisällysluettelo
sekä lähdeluettelo.
Tarkemmat ohjeet tekstin ulkoasusta ja asettelusta on Päivi Klimenkon Oppimistehtävän
kirjoittaminen –opetusmonisteessa (2008).

Ohje 8 (8)
(8 00079
Kirsti Vuorela 1.9.2008
1.1.4 Ohjeita oppimistehtävän laatijalle
Seuraavassa on ohjeita, joiden avulla opiskelija voi tarkastaa oppimistehtävänsä
ennen sen palauttamista opettajalle.
- Noudata toimeksiantoa ja ohjetta.
- Selvitä itsellesi oppimistehtävän toimeksianto: kenelle, mitä ja mihin tarkoitukseen
teet työn.
- Pyri ymmärrettävyyteen.
- Käytä hyvää yleiskieltä ja lukijoittesi ymmärtämiä ilmauksia.
- Ole täsmällinen.
- Kerro henkilöistä myös titteli ja tehtävät sekä mahdollisesti koulutus, työkokemus
ja asema yrityksessä. Käytä täsmällisiä ilmauksia.
- Keskity olennaiseen.
- Kirjoita vain oleelliset asiat ja riittävät perustelut. Viimeistele työsi siten, että
siitä voi helposti poimia yksityiskohdat ja että se houkuttelee lukemaan.
Korosta oleellisia asioita lihavoimalla, otsikoimalla, luetteloimalla tai käyttämällä
erilaisia kuvia ja kuvaajia.
- Viimeistele tekstisi.
1.2 Tutkimusraportti eli opinnäytetyö
1.3 Tutkielmaessee
- Viimeistele raporttisi sisältö ja rakenne vastaamaan tehtävänantoa ja lukijoiden
tarpeita. Tarkista oikeakielisyys. (Kylänpää & Piirainen 1999, 130.) Hyvänä
oikeakielisyysoppaana voit käyttää myös Kielikello-lehteä.
Opiskelijan vaativin raportoinnin muoto on opinnäytetyön kirjoittaminen.
Opinnäytetyön kielen on oltava ehdottoman täsmällistä. Tarkkuus syntyy tietolähteiden
merkitsemisestä ja esitettyjen väitteiden perustelemisesta. Kielen tulee olla
sidosteista, selkeää ja johdonmukaista: ammattitermit ja käsitteet selitetään tekstissä.
Opiskelun alkuvaiheissa laadittavat pienoistutkielmat ovat usein tutkielmaesseetehtäviä.
Näiden tarkoituksena on osoittaa, että opiskelija hallitsee sisällöllisesti ja
kielellisesti sen asiakokonaisuuden, josta hän kirjoitelmansa laati.
Tutkielmaessee on sovitusta aiheesta laadittu pohdiskeleva, persoonallinen kirjoitelma.
Siinä käytetään lähdeaineistoa, mutta kirjoittajalla on oltava myös omakohtaista
sanottavaa. Lähdeaineiston ajatuksia ja väitteitä voidaan problematisoida,
argumentoida, analysoida, vertailla, arvioida ja pohdiskella. Pelkkä lähdeteosten
tietojen toistaminen ei siis ole tutkielmaessee.
Tutkielmaessee on tyyliltään ja rakenteeltaan tieteellisiä tekstejä vapaampi. Yleensä
se kuitenkin alkaa johdannolla, jossa kirjoittaja taustoittaa asian käsittelyn ja rajaa
aiheen. Sen jälkeen on varsinainen käsittelyosa, joka voi koostua useista luvuista.
Lopuksi tekstissä on lopetusosa, jossa kirjoittaja pohdiskelee keskeisiä päätelmiään.

Ohje 9 (9)
(9 00079
Kirsti Vuorela 1.9.2008
1.4 Kokous-/neuvottelukutsu
1.5 Kokouspöytäkirja
Tutkielmaesseen on oltava johdonmukainen ja selkeä. Siinä käytetään aina täydellisiä
virkkeitä. Tärkeää on, että asiat käsitellään aiheittain, ei esimerkiksi lähdeteksteittäin.
Tyypillistä on ongelmakeskeinen lähestymistapa.
Tutkielmaesseellä ei ole olemassa määrämittaa: Yleensä opintojakson ohjaaja kertoo,
minkä mittainen esseen tulee olla. Esseen pituus vaihtelee yleensä 4 - 15 sivua.
Virallisen kokouksen kutsun lähettämisestä on määräykset yhteisön säännöissä. Jotta
kokous olisi päätösvaltainen, näitä määräyksiä tulee noudattaa.
Kokouskutsun sisältö on seuraava:
- yhteisön nimi
- kutsuja
- kutsun päiväys
- kokouksen laatu asiakirjan otsikoksi
- kokouksen aika
- kokouksen paikka
- esityslista joko kokonaan tai osittain.
Kokouskutsuihin kirjoitetaan nykyisin esityslista kokonaan aina kokouksen alkutoimista
lopettamispykälään. (Kortetjärvi-Nurmi ym. 2002, 258.) Kokouskutsun malli
on liitteenä 2.
Neuvottelukutsun sisältö vaihtelee sen mukaan, millaisesta neuvottelusta on kysymys.
Myös kutsun muodollisuus ja virallisuuden aste vaihtelee tilanteen mukaan.
Neuvottelukutsussa esitetään seuraavat tiedot:
- kutsuva yritys ja kutsun lähettäjä
- kutsun päiväys
- neuvottelun laatu
- neuvottelun aika
- neuvottelun paikka
- neuvotteluun osallistujat
- käsiteltävät asiat (asialista).
(Kortetjärvi-Nurmi ym. 2002, 246.)
Neuvottelukutsun malli on liitteenä 3.
Kokouksen päätökset tallennetaan pöytäkirjaan. Pöytäkirja on sekä yhdistyslain että
osakeyhtiölain vaatima asiakirja, jolla on juridinen merkitys. Pöytäkirjan laatii kokouksen
sihteeri ja sen tulee vastata täsmällisesti kokouksen kulkua.
Yleinen tapa on, että kokouksessa valitut pöytäkirjantarkastajat tarkastavat pöytäkirjan
ja allekirjoittavat sen, jos se on heidän mielestään kokouksen kulun mukainen.
(Kortetjärvi-Nurmi ym. 2002, 267.)
Pöytäkirjan malli on liitteenä 4.

Ohje 10 (10)
(10 00079
Kirsti Vuorela 1.9.2008
1.6 Neuvottelumuistio
1.7 Tiedote
1.8 Referaatti
Neuvottelumuistioita käytetään pöytäkirjan asemesta, kun tahdotaan kirjoittaa
neuvottelun tai palaverin päätökset muistiin. Opiskelussa muistioita kirjoitetaan
esimerkiksi hankkeisiin liittyvistä neuvotteluista.
Muistio on tiivis selostus neuvottelun keskeisistä tapahtumista. Tarkoitus on, että
sellainenkin, joka ei ole ollut läsnä tilaisuudessa, pystyy muistiosta saamaan selville
sen keskeisen sisällön. Muistion malli on liitteenä 5.
Tiedottamisella on tärkeä tehtävä yrityksessä tai muussa organisaatiossa. Suomen
Tiedottajien Liitto (STiL) käyttää tiedottamisen sijasta termiä ’yhteisöviestintä’ korostaakseen
tiedotustoiminnan laaja-alaisuutta. Yhteisöviestinnän tärkeimmät keinot
ovat STiLin mukaan ulkoinen ja sisäinen tiedottaminen, yhteystoiminta, suhdetoiminta,
mainonta, sponsorointi, yhteisökuvan rakentaminen sekä viestinnän tutkimus
ja mittaus. Yhteisöviestinnän tehtävät ovat STiLin mukaan viestintä, luotaus
ja arviointi.
Tiedotetta laadittaessa tulee ottaa huomioon tekstin tavoite. Tavoite voi olla hyvin
moninainen, esimerkiksi tiedon jakaminen, suhteiden ylläpito, muutoksesta ilmoittaminen
tai jonkin asian kieltäminen. Tiedotteen sisältöä suunniteltaessa on hyvä
muistaa seuraava kysymyslista:
- ketä tiedote koskee ja mikä on tiedotteen asia (mitä, missä, milloin)
- miten tiedotteen asiaan pitää suhtautua tai miten pitää toimia
- milloin tai mihin mennessä on toimittava
- miksi on toimittava
- keneltä saa lisätietoja ja kuka tiedotteen lähettää.
Tiedote alkaa yleensä aina sillä, minkä laatija on hahmottanut tärkeimmäksi asiaksi.
Vähemmän tärkeät asiat sijoitetaan tekstin loppuun. Tiedotteen malli on liitteenä
6.
Referaatti eli lyhennelmä on toisen tekstistä tai suullisesta esityksestä tehty itsenäinen
selostus. Kirjoittaja ei saa muuttaa alkuperäisen tekstin ajatusta eikä lisätä
referaattiin omia mielipiteitään.
Referaatin kirjoittaja selostaa alkuperäisen tekstin keskeisen sisällön. Pelkkä sieltä
täältä otettujen lauseiden luettelo ei muodosta lyhennelmää. Lyhennelmässä on oltava
selostava ote: alkuperäisen tekstin yksityiskohtia karsitaan, mutta alkuperäistä
ajatusta ei saa muuttaa. Referaatin teksti on sidosteista eli kappaleen uusi virke
viittaa edelliseen virkkeeseen (Digitaalisen viestin käsittely ja muokkaaminen on
helppoa. Kuka tahansa saattaa muokata jo nyt valokuvan siten, että…) Selostavat
lauseet (Kirjoittaja painottaa… Artikkelin mukaan…) mahdollistavat sen, että referaatin
jäsentely voi olla toinen kuin alkutekstin.
Referaatissa käytetään kokonaisia virkkeitä. Kirjoittaja voi lisätä tekstiin väliotsikoita.
Referaatti on aina alkuperäistä tekstiä lyhyempi. Lyhennelmän käyttötarkoitus ratkaisee
pituuden. Ammattikorkeakoulun opinnoissa tyypillinen referaatin pituus on
yhdestä kolmeen sivua. Lisäksi tutkimusraportit ja esseet sisältävät osia, joihin on

Ohje 11 (11)
(11 00079
Kirsti Vuorela 1.9.2008
referoitu kirjallisia ja muita lähteitä. Mitä lyhyempi referaatti on, sitä vaativampaa
on sen kirjoittaminen.
Referaattitekstiin merkitään tekstiviitteet, joilla ilmaistaan tekstin alkuperä. Viitteet
merkitään Oppimistehtävän kirjallinen raportointi -ohjeen (2008) mukaisesti.
Referaatissa teksti alkaa sarkaimesta C2 ja rivivälinä on 1. Myös tutkimustyyppinen
kirjoittaminen siten, että teksti alkaa sarkaimesta C1 ja rivivälinä on 1,5, on mahdollinen.
Referaatin laatija voi allekirjoittaa referaattinsa.
Lähteeksi merkitään alkuperäisen kirjallisen tai suullisen esityksen lähdetiedot Oppimistehtävän
kirjallinen raportointi -ohjeen (2008) mukaisesti.

Ohje 12 (12)
(12 00079
Kirsti Vuorela 1.9.2008
Lähteet
Alajärvi, K., Herno, L., Koskinen, H. & Yrttiaho, L. 1995. Työelämän viestintä. Porvoo:
WSOY.
Heinisuo, R. & Ekholm, K. 1997. Elektronisen viittaamisen opas. Jyväskylä: Jyväskylän
yliopiston kirjasto.
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 1997. Tutki ja kirjoita. 3. painos. Helsinki:
Kirjayhtymä.
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2001. Tutki ja kirjoita. 6.–7. painos. Helsinki:
Tammi.
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2003. Tutki ja kirjoita. 6.– 9. painos. Helsinki:
Tammi.
Iisa, K., Kankaanpää, S. & Piehl, A. 1997. Tekstintekijän käsikirja. Espoo: Wellprint.
Internet-aineiston arviointikriteerejä. 2004. Tampereen yliopiston kirjasto. Viitattu
20.8.2007.
http://www.uta.fi/laitokset/kirjasto/oppimiskeskus/palvelut/arviointi.shtml
Kielikello. Kielenhuollon tiedotuslehti. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Helsinki:
Edita.
Klimenko, P. 2008. Oppimistehtävän kirjoittaminen. Word 2003 -ohjemoniste. Laurea-ammattikorkeakoulu.
Laurea Leppävaara. Espoo.
Kortetjärvi-Nurmi, S., Kuronen, M-L. & Ollikainen, M. 2002. Yrityksen viestintä. Helsinki:
Edita.
Kylänpää, E. 2003. Viestintätilanteet. Oppi- ja harjoituskirja. Jyväskylä: Mac Laser.
Kylänpää, E. & Piirainen, E. 1999. Liike-elämän kirjallinen viestintä.
2. painos. Jyväskylä: Gummerus.
Lähde esiin. 2004. Opetushallitus. Tulostettu 20.8.2007.
http://www.edu.fi/virtuaalikoulu/lahdeesiin/index.html

1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
Opiskelijan nimi
Laurea-ammattikorkeakoulu
Toimipiste
Toteutus
Opiskelijanumero
Liitteet
Liite 1 Nimiösivun malli
Asiakirjantyyppi (raportti, essee, muistio)
Opintojakson koodi / Opettajan sukunimi
Päiväys
Pääotsikko (oppimistehtävän nimi riville 18, fontti Trebuchet MS
14 - 20, lihavoitu)
13 (13)
Liite 1.

1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
Espoon Yrittäjät ry. Kokouskutsu 2/200X
Leena Koski
Liite 2 Kokouskutsun malli
Hallituksen kokous
Aika ma 15.9. klo 18.00
Paikka
Käsiteltävät asiat
1.9.200X
ravintola Ruusutorppa, Valtakatu 5 A
1 Kokouksen avaus
2 Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
3 Järjestäytyminen
4 Esityslistan hyväksyminen
5 Ilmoitusasiat
6 Kokous- ja neuvottelutaidon kurssin järjestäminen
7 Osallistuminen Espoo osaa –messutapahtumaan
8 Muut asiat
9 Kokouksen päättäminen
Leena Koski
puheenjohtaja
14 (14)
Liite 2
Espoon Yrittäjät ry. Puhelin tsto: www.espoonyrittajat.fi Y-tunnus: xxxxxxx-x
Innopoli 1 Johanna Vuorinen espoon.yrittajat@espoonyrittajat.fi
Tekniikantie 12 010 422 1400
02150 Espoo

1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
Minna Mäki
Liite 3 Neuvottelukutsun malli
Viestinnän teemapäivän suunnittelupalaveri
Aika tiistai 12.9.200X klo 12 – 14
Neuvottelukutsu
4.9.200X
Paikka Laurea-ammattikorkeakoulu, Laurea Leppävaara, Vanha maantie 9, tila 215
Osallistujat
Käsiteltävät asiat
Ekblom, Maria
Hirvi, Riitta
Joki, Tapio
Kokkonen, Tiina
Mäki, Minna
Wester, Matti
1 Edellisen neuvottelun muistio
2 Teemapäivän ajankohdan suunnittelu
3 Teemapäivän ohjelma
4 Teemapäivästä tiedottaminen
5 Seuraavan tapaamisen ajankohta
Tervetuloa
Minna Mäki
sihteeri
15 (15)
Liite 3
Laurea Leppävaara Puhelin (09) 8868 7400 etunimi.sukunimi@laurea.fi Y-tunnus 1046216-1
Vanha maantie 9, 02650 Espoo Faksi (09) 8868 7401 www.laurea.fi Kotipaikka Vantaa

1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
16 (16)
Liite 4
Espoon Yrittäjät ry. Pöytäkirja 2/200X 1 (2)
Leena Koski
Liite 4 Pöytäkirjan malli
Hallituksen kokous
Aika ma 15.9. klo 18.00 – 19.15
Paikka
16.9.200X
ravintola Ruusutorppa, Valtakatu 5 A
Läsnä Leena Koski puheenjohtaja
Antti Alho
Liisa Linkola
Teppo Terävä
Maija Vuori
Mari Keto
sihteeri
1 Avaus
Puheenjohtaja Leena Koski avasi kokouksen.
2 Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
3 Järjestäytyminen
4 Esityslistan hyväksyminen
5 Ilmoitusasiat
Kokous todettiin päätösvaltaiseksi (liite 1).
6 Kokous- ja neuvottelutaidon kurssin järjestäminen
Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Liisa Linkola ja Teppo Terävä. He toimivat tarvittaessa
myös ääntenlaskijoina.
Esityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi (liite 1).
Puheenjohtaja ilmoitti, että hallitus tekee syysretken Savonlinnaan 15.10.
Päätettiin, että Espoon yrittäjät ry:n jäsenille järjestetään
13. – 20.10. kokous- ja neuvottelutaidon kurssi Perniön kurssikeskuksessa. Kurssille
ilmoittaudutaan kirjallisesti 1.10. mennessä. Kurssin hinta on osallistujalta 50 €.
Hintaan sisältyy majoitus ja täysihoito.
Espoon Yrittäjät ry. Puhelin tsto: www.espoonyrittajat.fi Y-tunnus: xxxxxxx-x
Innopoli 1 Johanna Vuorinen espoon.yrittajat@espoonyrittajat.fi
Tekniikantie 12 010 422 1400
02150 Espoo

17 (17)
Liite 4
Espoon Yrittäjät ry. Pöytäkirja 2/200X 2 (2)
Leena Koski
16.9.200X
7 Osallistuminen Espoo osaa –messutapahtumaan
8 Muut asiat
9 Kokouksen päättäminen
Päätettiin äänin 4 – 2, että Espoon yrittäjät ry. osallistuu Espoossa 1.12. – 8.12. järjestettävään
Espoo osaa –messutapahtumaan. Valittiin toimikunta suunnittelemaan
ja toteuttamaan messuosasto. Toimikunnan jäseniksi lupautuivat Antti Alho, Teppo
Terävä ja Liisa Linkola. Toimikunta laatii alustavan suunnittelumuistion 1.11. mennessä.
Keskusteltiin Espoon yrittäjät ry:n toimitilan kunnostuksesta.
Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 19.15.
Leena Koski
puheenjohtaja
Mari Keto
sihteeri
Liite
Kokouskutsu
Tarkastus Liisa Linkola Teppo Terävä
Espoon Yrittäjät ry. Puhelin tsto: www.espoonyrittajat.fi Y-tunnus: xxxxxxx-x
Innopoli 1 Johanna Vuorinen espoon.yrittajat@espoonyrittajat.fi
Tekniikantie 12 010 422 1400
02150 Espoo

Espoon Yrittäjät ry.
Neuvottelumuistio
Liite 5
18 (18)
Maija Vuori
20.9.200X
Liite 5 Neuvottelumuistion malli
Kuukausineuvottelu
Aika ma 19.9. klo 18.00 – 19.15
Paikka
ravintola Ruusutorppa, Valtakatu 5 A
Läsnä Leena Koski puheenjohtaja
Antti Alho
Liisa Linkola
Teppo Terävä
Maija Vuori
sihteeri
1 Kokous- ja neuvottelutaidon kurssin järjestäminen
2 Osallistuminen Espoo osaa –messutapahtumaan
3 Seuraava neuvottelu
Päätettiin, että yhdistyksemme jäsenille järjestetään 13. – 20.10. kokous- ja
neuvottelutaidon kurssi Perniön kurssikeskuksessa. Kurssille ilmoittaudutaan
kirjallisesti 1.10. mennessä. Kurssin hinta on osallistujalta 50 €. Hintaan sisältyy
majoitus ja täysihoito.
Päätettiin, että Espoon yrittäjät ry. osallistuu Espoossa järjestettävään messutapahtumaan
1. – 8.12. Nimettiin toimikunta suunnittelemaan näyttelyosastoa.
Toimikuntaan valittiin Antti Alho, Teppo Terävä ja Liisa Linkola.
Sovittiin, että seuraava kuukausipalaveri pidetään ke 21.10. klo 19.15 Laureaammattikorkeakoulun
Timo-auditoriossa.
Maija Vuori
sihteeri
Espoon Yrittäjät ry. Puhelin tsto: www.espoonyrittajat.fi Y-tunnus: xxxxxxx-x
Innopoli 1 Johanna Vuorinen espoon.yrittajat@espoonyrittajat.fi
Tekniikantie 12 010 422 1400
02150 Espoo

Tietoässä Oy
Tiedote
Liite 6
19 (19)
Henkilöstö ry/Juha Parikka
15.2.200X
Henkilöstö ry:n jäsenet
Liite 6 Tiedotteen malli
Talviretki messilään
Henkilöstö ry järjestää Sinulle ja perheellesi perinteisen talviretken yhtiön lomamajalle
Messilään.
Lähtö
Paluu
Tapahtumat
su 28.2. klo 8.00, yhteiskuljetus toimitalomme edestä
su 28.2. klo 22.00 lähtöpaikkaan
Kello Ohjelma
9.00 aamiainen
10.00 laskettelua, hiihtoa, pulkkailua
12.00 lounas Messilän majalla
14.00 hiihtokilpailut
Sarjat:
naiset
miehet
lapset
7 km
10 km
2 km
18.00 hiihtokilpailujen palkintojen jako
19.00 lähtökahvit
Messilän majalla on vuokrattavissa edullisesti välineitä, mutta voit ottaa omatkin
välineesi mukaan.
Hinta
10,00 € aikuiset
5.00 € lapset
Ilmoittautuminen ma 22.2. mennessä Juha Parikalle, puh. 888 1534,
juha.parikka@tieto.fi.
Olet tervetullut viettämään perheesi kanssa virkistävää ja rentouttavaa ulkoilupäivää.
Terveisin
Juha Parikka
Tietoässä Oy Puh. (09) 222 222 www.tietoassa.fi Y-tunnus: xxxxxxx-x
Kauppakatu 22 Faksi (09) 222 223 etunimi.sukunimi@tieto.fi
00100 Helsinki