Lataa PDF - Sitra

Varsinaisena kriisin alkuvuotena voidaan pitää vuotta 1990. Maan talous syöksyi
nopeasta noususta laskukierteeseen, joka alkoi näkyä konkursseina, työttömyytenä ja
pankkien heikentyvänä tilanteena. Ongelmia syvensi samaan aikaan osunut
Neuvostoliiton romahdus ja idänviennin tyrehtyminen (Ranki 2000, 265-272).
Bruttokansantuote sukelsi vuoden 1989 yli viiden prosentin vuosikasvusta noin 10
prosentin laskuun vuosina 1992 ja 1993. Reaalikorko oli Euroopan korkein vuodesta
1989 vuoteen 1992. (Hulkko & Pöysä 1998, 397.)
Pankkikriisillä oli vakavia vaikutuksia myös muuhun yhteiskuntaan. Kuplan
puhkeamisesta aiheutui ketjureaktio, joka näkyi yksityisellä sektorilla pankeissa ja
yrityksissä, mutta kriisiytti myös julkisen talouden, valuutta-, budjetti- ja
tulopolitiikan.
Pankkituki merkitsi lähes 10 % yhden vuoden kansantuotteesta. Lopulta pankkitukea
ohjattiin kaikille merkittäville kotimaisille pankeille ja siitä koitui arviolta kaikkiaan
50 miljardin markan lasku veronmaksajille. (Vihriälä 1996, 117.) Valtio joutui
ottamaan rajusti ulkomaista velkaa rahoittaakseen pankkituen ja muut talouskriisin
vaatimat sosiaalimenojen kustannukset. Kokonaisuutena valtion velan määrä
kolminkertaistui vuodesta 1990 vuoteen 1992 ja edelleen kaksinkertaistui vuoteen
1996 mennessä. (Kosunen 1997, 42.)
Samaan aikaan yksityisen sektorin romahdus kasvatti työttömyyttä ja pienensi
verotuloja niin, että valtiontalous joutui ankariin paineisiin. Kriisi näkyi yritysten
konkursseina, taseiden ja kiinteistöihin sijoitettujen omaisuusarvojen romahduksena,
saneerauksina ja työttömyytenä (Ristimäki 2000, 180-207).
Kun Suomen työttömyysaste oli Euroopan alhaisimpia vielä vuonna 1992, vuonna
1993 se oli jo Espanjan jälkeen Länsi-Euroopan toiseksi korkein. (Pekkarinen &
Vartiainen 1995, 425.) Työttömyydestä tuli myös entistä toistuvampaa,
työttömyysjaksojen kestot pitenivät ja pitkäaikaistyöttömyys lisääntyi (Santamäki-
Vuori 1998, 141-142). Vuosina 1991-1993 noin neljä tuhatta teollisuusyritystä ajautui
konkurssiin ja kaikkiaan konkurssiin meni kyseisinä vuosina yli 20 000 yritystä
(Ristimäki 2000, 204-205). Suomessa on laskettu olleen peräti 320 000 kriisin vuoksi
ylivelkaantunutta (Kulha 2000, 287).
19