Lataa PDF - Sitra

2 TAUSTA: SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN
MUUTOKSIA
Talouselämässä tärkein muutosvoima 1980-luvun alkupuoliskolla olivat uudet
teknologiat, jotka muuttivat tuotantotapoja. 1960-luvulta lähtien kehittyi uusia
tekniikoita, jotka ovat muuttaneet teollisia tuotantotapoja. Informaatioteknologiat
automatisoivat teollista tuotantoa ja loivat uusia tuotteita ja palveluja, jotka ovat
muuttaneet muiden teollisuuden alojen toimintatapoja. (Freeman & Soete 1987, 50-
51.) Uudet tuotantotavat perustuvat pienille tuotantoryhmille ja tiimeille, eriytyneille
tuotteille, varastot minimoivalle tuotannolle, taitojen jatkuvalle kehittämiselle,
vertikaaliselle hajauttamiselle ja teollisille alueille.
Suomi kävi myös 1980- ja 1990-luvuilla läpi poikkeuksellisen voimakkaan
muutoksen tuotantorakenteessaan, kun IT-sektori nousi merkittävään asemaan.
Samalla yritysten toimintalogiikka muuttui entistä kansainvälisemmäksi. Yritykset
voivat liikkuva entistä vapaammin ja organisoida tuotantoa, jakelua ja markkinointia
yhä laajemmille maantieteellisille alueille. Tätä yritysten globalisoitumista on
vahvistanut vielä pääomamarkkinoiden vapautuminen. Uusien teknologioiden myötä
myös palvelut, erityisesti finanssipalvelut ja pankkitoiminnat ovat kansainvälistyneet
ja tehostuneet. Rakennemuutokseen toi vauhtia myös 1990-luvun lama, joka merkitsi
teollisuudessa huikeaa tuottavuuden nousua (Maliranta 1999, 63-75).
Yksityisellä sektorilla yritykset ovat tulleet kustannustietoisemmiksi ja
joustavammiksi, verkostoituminen ja alihankkijuus ovat olleet 1990-luvun
tunnussanoja. Yritykset ovat kansainvälistäneet toimintaansa ja ottaneet käyttöön
uusia, joustavuuteen ja alihankkijuuteen perustuvia verkostomaisia toimintamalleja,
jotka myös hajauttavat tuotantoa kansainvälisesti. (Koski ym. 2001, 61-74.)
Samalla yritysten toiminta on kansainvälistynyt (Ali-Yrkkö ym. 2000). Monissa
suomalaisissa suuryrityksissä jo yli puolet osakkeista on ulkomaisten
osakkeenomistajien, yleensä suursijoittajien ja eläkerahastojen, hallussa. Suomessa
merkittävintä on ollut kansallisten yritysten kasvaminen pohjoismaiseen
kokoluokkaan ja erityisesti fuusiot ruotsalaisten yritysten kanssa. (Kosonen 2001,
161-162.) Kansainvälistyminen on merkinnyt myös tuotto-odotusten kasvua ja
16