Lataa PDF - Sitra

Veroja vaaditaan kevennettäviksi ja julkiselle sektorille vaaditaan rakennemuutosta.
Näyttääkin siltä, että yritykset käynnistävät laman myötä muutospuheen, jonka myötä
taloudellisen tehokkuuden käsitteistö leviää myös hallitusohjelmiin.
Hallitusohjelmissa laman tuoma muutos näkyy ennen muuta taloudellisen käsitteistön
ja taloudellisten tavoitteiden esillepanona 1990-luvun hallitusohjelmissa.
Kilpailukyky, taloudellinen kannustavuus, joustavuus ja työttömyyden puolittaminen
ovat tärkeässä asemassa.
Ammattiyhdistysliikkeen strategioissa 1990-luvun lama näkyy selkeästi 1990-luvun
puolivälissä puheena joustoista, paikallisesta sopimisesta ja epätyypillisistä
työsuhteista. Lama on tuonut työelämään uusia piirteitä, joihin ay-liike yrittää
sopeutua. Näyttää myös siltä, että vuonna 1996 ay-liike on varsin voimaton estämään
muutoksia ja pyrkii strategisesti lähinnä määrittelemään joustavuuden käsitettä
positiiviseksi työntekijöiden kannalta. 2000-luvun alussa tuodaan myös joustavuuden
kielteisiä puolia esiin jo selvästi selkeämmin: pitkiä työaikoja, epävarmuutta, kiirettä
ja työpainetta. Ammattiyhdistysliikkeen poliittisissa tavoitteissa tapahtuu niin ikään
muutoksia lamavuosina. 1980-luvun alussa tuloeroja pidetään riistona ja ay-liike
ilmoittaa solidaarisen palkkapolitiikan keskeiseksi tavoitteekseen. 1990-luvun
puolivälissä SAK toteaa, ettei solidaariseen palkkapolitiikkaan yrityskohtaisessa
sopimisessa enää juuri ole mahdollisuutta. Tuloerojen tasaaminen jätetäänkin
verotuksen ja julkisten palvelujen varaan, mutta samalla todetaan, että niissäkin
liikkumavaraa on kovin vähän.
2000-luvun alussa on ehkä kiinnostavinta se, että strateginen puhe saa uusia,
”pehmeämpiä” sävyjä verrattuna 1990-luvun laman sävyttämään taloudellisten
välttämättömyyksien vuosikymmeneen. Ensimmäisenä tämä käänne näkyy
yrityksissä, joissa puhe kääntyy yritysten arvoihin ja me-henkeen. Samalla luodaan
yhteishenkeä ja motivaatiota vasta fuusioituneisiin ja nopeasti kasvaneisiin ja
kansainvälistyneisiin yrityksiin. Myös ammattiyhdistysliikkeessä ryhdytään
voimakkaasti korostamaan työn laadullisiin puoliin liittyviä tavoitteita. Ay-liike vaatii
erilaisia osallistumisjärjestelmiä ja puhuu kannustavan työyhteisön, sitouttamisen ja
hyvän johtamisen puolesta.
10