Lataa PDF - Sitra

Kuvion oikealla puolella olevat arvotyypit liittyvät yhteisöllisiin ja ihmistenvälisiin seikkoihin, vasemman
puolen arvotyypit taas yksilöllisiin tarpeisiin ja päämääriin. Yhteisöjen jatkuvuus edellyttää
perinteitä ja jonkinasteista yhdenmukaisuutta, ihmisten keskinäinen kanssakäyminen taas vaatii
vähimmäismäärän rehellisyyttä, anteeksiantavaisuutta, vastuuntuntoa ja muiden hyväntahtoisuusarvojen
mukaista toimintaa. Turvallisuus ja universalismi ovat arvoluokkina sekatyyppejä. Ne sisältävät
sekä yksilöllisiä (turvallisuusarvo puhtaus; universalismiarvo viisaus) että yhteisöllisiä (turvallisuusarvo
kansallinen turvallisuus; universalismiarvo ympäristönsuojelu) tavoitteita.
Schwartzin arvokartan perusulottuvuudet ovat itsensäylittäminen – itsensäkorostaminen ja muutosvalmius
– säilyttäminen. Muutosvalmius- ja itsensäkorostamisarvot ovat siis selvästi yksilökeskeisiä,
individualistisia, kun taas yhteisökeskeiset tai kollektivistiset arvot koostuvat hyväntahtoisuus-,
perinne- ja yhdenmukaisuusarvoista sekä osasta universalismi- ja turvallisuusarvoja.
Schwartzin mallia koskevan kansainvälisen vertailevan tutkimuksen edetessä on hahmottunut
useantyyppisiä arvoja. (1) Ensinnäkin nelisenkymmentä sellaista yksittäistä arvoa, jotka näyttävät
miltei kaikissa tutkituissa maissa sijoittuvan samaan arvotyyppiin (esim. vapaus ja uteliaisuus itseohjautuvuustyyppiin,
tasa-arvo ja maailmanrauha universalismiin, kohteliaisuus yhdenmukaisuuteen).
Näillä arvoilla voidaan siis sanoa olevan kulttuurienvälisesti vakaa merkitys. (2) Jotkin arvot
vaihtelevat selvästi merkitykseltään eri maissa. Esimerkiksi terveys on sijoittunut hyvin moneen
arvotyyppiin, samoin uskonnolliset arvot. (3) Suuri määrä arvoja ei ole ollut mukana arvomittarissa,
joten niiden merkityksestä ei voida sanoa mitään varmaa. Suomessa lisäsimme joissakin otoksissa
luetteloon huumorintajun, joka näytti liittyvän yhtä vahvasti kolmeen arvotyyppiin: universalismiin,
itseohjautuvuuteen ja virikkeisyyteen.
Työ kuuluu arvoihin, jotka puuttuvat Schwartzin luettelosta. Lisäsimme luetteloon viisi työarvoa:
ahkeruuden, tunnollisuuden, täsmällisyyden, pitkän tähtäyksen suunnittelun ja järjestelmällisyyden.
Nämä arvot muodostivat selvän yhtenäisen tyypin, joka viiden maan lukiolaisotoksissa sijoittui johdonmukaisesti
yhdenmukaisuuden ja turvallisuuden väliin (Verkasalo ym. 2003). Maat olivat Suomi,
Viro, Venäjä, Italia ja Sveitsi. Sen sijaan suomalaisissa aikuis- ja yliopisto-opiskelijaotoksissa
työarvot ovat sijoittuneet suoriutumis- ja valta-arvojen väliin (Myyry & Helkama 2001). Niiden
merkitys näyttää siis riippuvan iästä.
8