Lataa PDF - Sitra

taloudellisten ohjauskeinojen korostuminen. Vuodesta 1987 lähtien hallitusten
ohjelmat korostavat taloudellista rakennemuutosta, joustavuutta ja kannustavuutta.
Ammattiyhdistysliikkeen puheessa kansainvälistyminen näkyy kiinnostavalla tavalla
siten, että 1980-luvun alussa kansainvälinen solidaarisuus ja oikeudenmukaisuus on
voimakkaasti esillä ohjelmien periaateosuuksissa. 1990-luvun puolivälissä
kansainvälistyminen näkyy ay-liikkeessä ennen muuta huolena matalapalkka-aloista,
joita ei haluta Suomeen. 2000-luvun alussa kansainvälistyminen nousee uudelleen
esiin globalisaationa, jossa valtioiden merkitys näyttää vähentyneen. Ay-liike ryhtyy
myös puhumaan Suomen kilpailukyvystä ja suomalaisesta sopimusyhteiskunnasta
vastapainona globalisaation voimille.
Teknisen ja teknologisen kehityksen vaikutukset näkyvät selkeästi eri sektorien
strategisessa puheessa. Yritykset alkavat korostaa tutkimuksen ja kehityksen
merkitystä 1980-luvulla. Erityisesti telealalla näkyy visiointia tietoyhteiskunnasta jo
1980-luvun puolessa välissä. Lisäksi yritykset tuovat esiin omaan kehitystyöhönsä
perustuvia teknisiä uutuuksia. 1990-luvun loppupuoliskolla näkyvät IT-sektorin
tekniikoiden voimakas nousu ja niihin kiinnitetyt suuret toiveet. Hallitusohjelmissa
tekniikoiden ja teknologioiden merkitys korostuu 1990-luvun loppupuoliskolla.
Teknologioista ja niiden hyväksikäytöstä aletaan puhua erityisesti Lipposen
hallituksissa. Jäätteenmäen hallitusohjelmassa erityisesti osaaminen nousee
keskeisenä käsitteenä teknologioiden rinnalla. Ammattiyhdistysliikkeen ohjelmissa
tekniikan inhimilliset vaikutukset ovat esillä kenties aikaisemmin kuin muualla. Jo
1980-luvun alussa odotetaan, että tekniikat helpottavat työtä, mutta toisaalta pelätään,
että ne tuovat tullessaan pakkotahtista työtä. Ay-liike korostaa myös jatkuvasti
koulutuksen merkitystä. 1990-luvun puolivälissä se ryhtyy myös puhumaan
osaamisesta ja myöhemmin jatkuvasta ja elinikäisestä oppimisesta.
1990-luvun lama näyttää olevan aineiston suurin taitekohta, joka muuttaa monin
tavoin strategista puhetta. Yrityksille lama tuo tappiollisia vuosia ja monet niistä
ilmoittavat merkittävistä henkilöstön vähennyksistä. Lama synnyttää paljon puhetta
rakennemuutoksista, tehostamisesta, rationalisoinnista, keskittämisestä ja
karsimisesta. Samaten henkilöstöltä vaaditaan joustavuutta ja muutosalttiutta.
Yritykset ottavat lamavuosina myös voimakkaasti kantaa yhteiskuntapolitiikkaan.
9