Lataa PDF - Sitra

säilyttämisen puolesta. Kansallinen painotus kuitenkin säilyy edelleen. Vuonna 2001
SAK haluaa sopimusyhteiskuntaa ja suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa ja korostaa
suomalaista kilpailukykyä. Globalisaation yhteydessä syntyneitä suuryrityksiä ei
juurikaan arvioida tai arvostella. Niiden toivotaan ottavan runsaammin käyttöön
eettisiä ohjeistoja ja kantavan yhteiskuntavastuutaan, mutta muuten yritysten ja
talouden toimintatapoja eri kritisoida ja talouden lainalaisuudet esitetään enemmänkin
tahdosta riippumattomina kehityslinjoina.
Yhteenveto: Strategisen puheen muutoksia
Tämän työn perusteella yhteiskunnan strategisessa suunnittelu- ja ohjauspuheessa on
tapahtunut selviä muutoksia 1980- ja 1990-luvuilla. Havainnollistaakseni näitä
muutoksia olen koonnut aineiston laadullisiin analyyseihin pohjautuvan taulukon (liite
2), jossa nostetaan esille keskeisiä strategisen puheen avainsanoja ja käsitteitä.
Kaikilla sektoreilla näkyy selkeästi toimintaympäristön kansainvälistyminen.
Kansainvälistymistä korostaa myös yritysten voimakas fuusioutuminen ensin
kansallisesti ja sittemmin pohjoismaisesti ja myös kansainvälisesti. 1980-luvun alussa
pyritään vielä monipuolisuuteen kansallisten suhdanteiden tasaamiseksi, kun taas
1990-luvulla pyritään globaaliksi markkinajohtajaksi omalla tarkkaan rajatulla
ydinalueella. Myös kansainväliset sijoittajat nousevat tärkeäksi puhuttelun kohteeksi
1990-luvun puolivälistä lähtien. Kansainvälistyminen näkyy osin myös
asiakkuussuhteiden merkityksen muutoksessa. Yritykset siirtyvät tuotantolähtöisestä
ajattelusta asiakkuutta korostavaan suuntaan, mikä liittynee uusien markkinoiden
avautumiseen. Asiakkaisiin kiinnitetään paljon huomiota ja erityisesti halutaan luoda
kestäviä ja pitkäaikaisia asiakkuussuhteita ja kumppanuutta.
Hallitusohjelmissa kansainvälistyminen näkyy Neuvostoliiton suhteiden painumisena
taka-alalle ja niiden korvautumisella eurooppalaisella politiikalla ja toisaalta
talouskysymyksillä. Talouden kansainvälinen kilpailukyky nousee hallitusohjelmissa
keskeiseksi käsitteeksi 1990-luvun puolivälissä ja kilpailukyvystä tulee siitä lähtien
yhä keskeisempi ja tärkeämpi käsite, jonka avulla perustellaan hyvin erilaisia
politiikan toimia. Hallitusohjelmissa näkyy myös selkeästi taloudellisen ajattelun ja
8