Lataa PDF - Sitra

27
esimerkkejä. Tehy teetti vuonna 1986 Suomen Gallupilla laajan
mielipidetutkimuksen, jossa selvitettiin kansalaisten terveydenhuoltopalveluita
koskevia asenteita. Samana vuonna Sosiaalityöntekijäin Liitto järjesti
yrityskuvapäivät, jotka olivat osa liiton yrityskuvan kehittämisohjelmaa.
1980-luvulla alkaneille muutoksille on siis ominaista, että yritysmaailma, ns.
”yksityinen sektori”, otetaan käsiteinnovaatioiden lähteeksi. Sosiaalityöntekijöiden
pohdinta oman liittonsa ”yrityskuvasta” on tästä havainnollinen esimerkki.
Ammattikunnat ikään kuin ”markkinoivat” itseään ja omaa työtään näiden palveluiden
ostajille eli veronmaksajille.
Työn ”läpinäkyvyys” on voiman lähde. Sosiaalityöllä on kansainväliset eettiset ohjeet,
joista jokainen voi olla ylpeä. Ne kannattaa ripustaa työhuoneen seinälle. Siitä voi niin
asiakas kuin esimieskin ne lukea. Tieto työmme lähtökohdista ja periaatteista on
kuluttajansuojaa, mutta myös palvelun antajan mainosta.
(Sosiaalityöntekijä N:o 4, 1994, 3)
Hoitoalan työn kohteiden näkeminen maksavina asiakkaina jatkaa tätä samaa
yritysmaailmasta omaksuttua markkinoinnin teemaa. Aivan kuten ammattikunnat
kokonaisuutena markkinoivat itseään yleisölle ja pyrkivät parantamaan
”yrityskuvaansa”, tässä puheavaruudessa on luontevaa, että myös näiden ”yritysten”
yksittäiset työntekijät pyrkivät omissa asiakaskontakteissaan mahdollisimman hyvään
asiakaspalveluun.
Yrityskuvakampanjassa meidän on asetuttava selvästi ihmisyyden puolelle. Ihminen
ei ole kone – häntä on kohdeltava ihmisenä. Tässä olemme ylivoimaisia
asiantuntijoita.
(Sosiaalityöntekijä N:o 12, 1986, 5)
Tässä suhteessa voidaan nähdä muutos suunnittelutalouden vaiheen puheavaruuteen,
jossa hoitotyön kohteen liiallisessa kumartamisessa nähdään vaarana se, että hoitotyön
tekijän oma arvo laskee. Tämä näkyy oivallisesti Sairaanhoitajan artikkelissa vuodelta
1972, jossa kirjoittaja vertaa suomalaista sairaalalaitosta ja sen suhdetta potilaaseen
siihen tapaan, jolla asia Yhdysvalloissa ymmärretään.