Lataa PDF - Sitra

arvomallien keskinäisessä vertailussa (Helkama, Uutela & Schwartz 1992; Helkama 1997; 1999).
Schwartzin mallin pohjana ovat 70 maasta opettajia ja yliopisto-opiskelijoilta kootut tiedot.
Kuviossa 1 ja taulukossa 1 on esitetty Schwartzin malli. Siinä arvot määritellään yleisluontoisiksi
tavoiteltaviksi asiaintiloiksi, jotka yksilö voi panna henkilökohtaiseen tärkeysjärjestykseen ja jotka
ohjaavat hänen valintojaan. Arvoja on tyypillisesti tutkittu esittämällä vastaajille luettelo erilaisista
tuollaisista yleisluontoisista tavoitteista (itsekunnioitus, tasa-arvo, vapaus) tai hyveistä (auttavaisuus,
kohteliaisuus) ja pyytää heitä arvioimaan niiden tärkeyttä itselleen esim. 7-portaisella asteikolla.
Schwartzin lähtökohtana ovat ihmisten ja yhteisöjen tarpeet. Teoriassa arvot luokitellaan sen mukaan,
minkälaisia yleisiä tarpeita tai päämääriä ne palvelevat. Oletuksena on, että monilla arvoja
kuvaavilla sanoilla on suunnilleen sama merkitys eri kielissä ja kulttuureissa niin, että sama arvo
sijoittuu useimmissa kulttuureissa samaan tyyppiin, esim. vapaus itsenäisyys- tai itseohjautuvuusarvoihin
tai kohteliaisuus yhdenmukaisuusarvoihin.
Merkitysten ja sisältöjen universaalisuuden lisäksi teoria olettaa, että arvotyyppien suhteet ovat kaikissa
kulttuureissa samat, esimerkiksi yhtäältä universalismi- ja hyväntahtoisuusarvot ovat lähellä
toisiaan ja toisaalta hyväntahtoisuusarvot kaukana suoriutumiseen, virikkeisyyteen ja mielihyvään
liittyvistä arvoista, toisin sanoen ne pyrkivät sulkemaan toisensa pois.
Oletus arvojen rakenteen yleismaailmallisuudesta pohjautuu ajatukseen, että inhimilliset, sosiaaliset
ja yhteiskunnalliset tarpeet ovat kaikissa kulttuureissa samoja: ihmisellä on yksilöllisiä biologisia ja
psykologisia tarpeita, hänen on myös kaikkialla säädeltävä suhteitaan toisiin ihmisiin ja kaikkien
yhteisöjen on lisäksi jollakin tavoin turvattava jatkuvuutensa.
5