Lataa PDF - Sitra

64
mahdollisuuksia erityisten intressein ja lahjakkuuksien kehittämiseen. Yhteiskunnan
kannalta olisi tarkoituksenmukaista systemaattisesti avata haasteellisia
harrastustoiminnan mahdollisuuksia koulujen yhteyteen. Tämä tarkoittaisi sitä, että
erikoislahjakkuuksien tai erityisintressien huomioon ottamiseen luotaisiin hyvin
organisoitu ja tavoitteellinen kerhotoiminta.
4. Koulun pedagogisia toimintamalleja ei voida yksinkertaisesti muovata halutun
kaltaisiksi, vaan monin tavoin erilaisiin yhteiskunnallisiin tekijöihin kietoutunut
koululaitos muovaa usein itsessään pedagogisia uudistuksia. Tästä huolimatta
muutoksen hallinta ja muutosta edistävien ajatteluvalmiuksien oppiminen voidaan
asettaa opetussuunnitelman ja koulun pedagogisen kehittämisen lähtökohdaksi.
Kouluopetuksen kehittämiseksi tarvitaan uutta koulun tieto- ja oppimiskäsityksiä
koskevaa keskustelua ja uudistustyötä. Tämän kehittelytyön keskeisenä tavoitteena
tulisi olla sellaisten tietoa koskevien käsitysten ja oppimisen taitojen kehittäminen,
jotka tähtäävät syvällisten ajattelutavan muutosten toteuttamiseen ja
monimutkaisuuden hallintaan.
5. Institutionaalisen koulutuksen perinne on edelleen hyvin vahvasti yksilölliseen
toimintaa perustuvaa. Tämä koskee sekä opettajia että opiskelijoita. Erityiseksi
kehittämisen kohteeksi suomalaisessa koululaitoksessa tulisi ottaa verkostoituneiden
toimintamallien lisääminen. Tavoitteena olisi osaamisen ja innovaatioiden jakaminen
oppilaitosten ja opettajien kesken sekä oppilaiden ja opiskelijoiden perehdyttäminen
asiantuntijaverkostoille ja yhteisöille ominaiseen oppimisen ja työskentelyn tapaan.
6. Yhtenäistä pitkää koulutusputkea korostavat ratkaisut yhteiskunnan kasvaviin
osaamistarpeisiin vastaamisessa ovat käymässä riittämättömiksi. Tämä edellyttää sitä,
että institutionaalisessa koulutuksessa ja sen ulkopuolella tapahtuvan oppimisen roolit
arvioidaan uudelleen ja luodaan joustavia käytäntöjä korkeatasoisen asiantuntemuksen
kehittymiseen myös oppilaitosten ulkopuolella ja oppilaitosten ja käytännön
työelämän yhteistyönä. Ammatillisessa koulutuksessa nopea uusiutuminen edellyttää
painopisteen siirtämistä työelämässä tapahtuvan oppimisen suuntaan.
7. Korkeakoulutuksen määrällinen laajuus ja sen suhde toisen asteen ammatilliseen
koulutukseen on harkittava uudelleen. Keskiasteen ammatilliselle koulutukselle tulee