Lataa PDF - Sitra

60
eurooppalaisessa vertailussa melko alhainen. Suomalaiset opettajat poikkeavat
selvästi muista EU-maiden opettajista siinä, että Internetin käytön esteeksi ei muiden
maiden opettajien tapaan esitetä yhteyksien puutetta tai vaikeutta teknisten laitteiden
käytössä. Sen sijaan suurimmaksi ongelmaksi esitetään se, ettei Internet ole
käyttökelpoinen tai kiinnostava väline opetuksessa. Ainoastaan Tanskassa, Ruotsissa
ja Luxemburgissa opettajat käyttivät samaa argumenttia mutta niissäkin selvästi
suomalaisia opettajia harvemmin. (Lehtinen 2002.)
Yleisenä havaintona tietotekniikan pedagogisesti uudistavasta käytöstä voidaan
todeta, että Suomessa on toteutettu monia innovatiivisia hankkeita, joilla on ollut
syvällinen vaikutus hankkeen aikana toteutettaviin pedagogisiin käytäntöihin.
Innovaatiot eivät kuitenkaan ole levinneet koululaitokseen yleensä, vaan valtaosassa
oppilaitoksia teknologian käyttö on joko vähäistä tai melko mekaanisesti perinteisiä
pedagogisia käytäntöjä tukevaa (Lehtinen, Sinko, Hakkarainen 2001; Ilomäki ym.
2002).
Johtopäätökset: suositukset koulutusjärjestelmän ja opetusoppimisprosessien
kehittämiseksi
Suomen koulutusjärjestelmän rakenne ja toiminta vastasi 1980-luvulla melko hyvin
niitä koulutuspolitiikan tavoitteita, joiden saavuttamiseksi järjestelmämme
perusratkaisut on tehty. Koulutusjärjestelmä näytti toimivan kansainvälisesti
vertailtaessa poikkeuksellisen tasa-arvoisesti tarkasteltaessa erilaisista sosiaalisista ja
kulttuurisista lähtökohdista tulevien opiskelijoiden koulutusuria. Koulutusjärjestelmän
ulkopuolelle putoaminen onnistuttiin pitämään hyvin vähäisenä erilaisten tukitoimien
avulla ja pientä vähemmistöä lukuun ottamatta nuoriso sai sellaisen yleissivistävän ja
ammatillisen koulutuksen, jota voitiin pitää työmarkkinoiden kannalta relevanttina.
Samoin koulutuksen määrällinen mitoitus toimi kohtuullisesti. Sen sijaan
koulusaavutusten tasossa oli kansainvälisesti vertaillen ongelmia erityisesti
matemaattisilla ja luonnontieteellisillä aloilla. Koulujen toimintatavat ja pedagogiset
käytännöt olivat melko konservatiivisia ja nojautuivat rajoittuneeseen tieto- ja
oppimiskäsitykseen. Yksinkertaiset määrälliset tavoitteet korostuivat
oppimateriaaleissa ja opetuskäytännöissä syvällisempien, ymmärtämistä ja tiedon
käsittelyä korostavien tavoitteiden jäädessä vähemmälle huomiolle.