Lataa PDF - Sitra

59
Tähän haasteeseen on pyritty vastaamaan sekä valtion että kuntien
koulutuspolitiikassa erityisin kehittämisohjelmin, joiden tavoitteena on lasten ja
nuorten valmentaminen niihin vaatimuksiin, joita tulevaisuuden yhteiskunnan
uskotaan heiltä edellytettävän. Nämä kehittämishankkeet on viimeisten kymmenen
vuoden aikana tyypillisesti sidottu tietoyhteiskunnan käsitteeseen.
Viimeisimmät Euroopan maita koskevat selvitykset koulujen tieto- ja
viestintätekniikan infrastruktuurin tilasta osoittavat erittäin suuria eroja eri maiden
välillä. Edistyneimmissä Euroopan maissa oli vuosituhannen vaihteessa päästy
sellaiseen oppilaita/tietokone-suhteeseen, joka alittaa jo selvästi Suomessa asetetut
tavoitteen (tietokone 6 oppilasta kohti). Esimerkiksi Tanskassa ja Luxemburgissa on
teknologiaa onnistuttu hankkimaan siten, että kouluissa on tietokone kahta oppilaista
kohti. Monissa suurissa EU-maissa, kuten esimerkiksi Saksassa, suhde on kuitenkin
edelleen lähes 20 oppilasta tietokonetta kohti. Kun tarkastellaan Internet-yhteydellä
varustettuja koneita, erot ovat vieläkin suurempia. Edistyneimmissä maissa, kuten
Tanskassa, Luxemburgissa, Ruotsissa ja Suomessa lähes kaikki oppilaiden käytössä
olevat koneet on myös verkotettu, kun taas osassa Euroopan maita verkossa on vain
vajaa puolet koulujen tietokoneista.
Jos tavoitteena on tietotekniikan käyttötaitojen välittäminen oppilaille, eivät
tietotekniikkainvestoinnit yksin riitä, vaan teknologia on saatava myös käyttöön
jokapäiväisessä koulutyössä. Uusimman eurooppalaisen vertailututkimuksen mukaan
niiden suomalaisten ala-asteen opettajien osuus, jotka ovat käyttäneet tietokonetta (95
%) tai Internetiä (78 %) opetuksessaan on korkeimpien joukossa Euroopassa. Kuva
kuitenkin muuttuu, kun katsotaan sitä, kuinka monta tuntia Internetiä keskimäärin
käytettiin viikossa. Suomalaisissa ala-asteen luokissa keskimääräinen käyttöaika on 4
tuntia viikossa, kun se teknologian koulukäytön kannalta edistyneimmissä maissa
(Englanti, Hollanti ja Irlanti) on kaksinkertainen.
Erilaisia kansainvälisiä vertailutuloksia yhdistämällä piirtyy kuva suomalaisesta
koululaitoksesta. Meillä on hyvä tekninen ympäristö, jossa on melko paljon
tietokoneita oppilaiden käytössä ja kansainvälisesti ottaen erittäin hyvät Internetyhteydet.
Lisäksi opettajat ovat saaneet melko runsaasti koulutusta tietotekniikan
käytössä. Kaikesta tästä huolimatta teknologian viikoittainen käyttöaika on