Lataa PDF - Sitra

kuin ne liittyvät yhteiskunnallisen muutoksen ja innovatiivisuuden kannalta keskeisiin
piirteisiin.
55
Julkilausutut käsitykset oppimisesta ovat olennaisesti muuttuneet parin viime
vuosikymmenen aikana. Opettajat korostavat oppilaiden oman aktiivisen tiedollisen
konstruoinnin merkitystä, kokonaisuuksien hahmottamista, ongelmanratkaisun ja
tiedon soveltamisen taitoja sekä oppimaan oppimisen keskeisyyttä (Ilomäki ym. 2001;
Korpisaari 2004; Lehtinen ym. 2004). Tämä oppimis- ja tietokäsitysten muutos on
rajoittunut kuitenkin usein melko yleiselle tasolle. Opettajille ei ole kyetty välittämään
perus- ja täydennyskoulutuksessa eriytyneempää käsitteellistä välineistöä tiedollisten
ja oppimisen laatua koskevien kysymysten syvälliseen tarkasteluun. Oppimista ja
tietoa koskevaan tieteelliseen tietoon perustuvia ja oppimista monipuolisesti tukevia
työskentelytapoja ja materiaaleja ei myöskään ole systemaattisesti kehitetty, vaan
opettajien odotetaan selviävän käytännön opetushaasteista yleisiä periaatteita
koskevan tiedon varassa. Erityisesti tämä koskee syvällisempien käsitteellisten
muutosten, oppimisen metataitojen ja oppimaan oppimisen valmiuksien tukemista.
(Merenluoto 2001; Mikkilä-Erdmann 2002; Mäkinen 1998; Viiri 1995.)
Koulun arjessa korostuvat voimakkaasti perinteisten rakenteiden ja ympäristön
odotusten paineet sekä perheiden sosiaalisen tilanteen erilaistumisesta ja
vaikeutumisesta aiheutuneet oppilaiden käyttäytymisongelmat. Nämä rajoittavat
voimakkaasti opettajien mahdollisuuksia toteuttaa opetusta haluamiensa tiedollisten ja
oppimisen laatua koskevien kehittyneempien ideaalien mukaisesti. Samanaikaisesti
”ongelmaoppilaiden” määrän kasvun kanssa koulutukseen kohdistuneet säästötoimet
ovat kasvattaneet oppilasryhmiä ja vähentäneet erityisjärjestelyiden mahdollisuuksia.
Tästä aiheutuu toiveiden ja koettujen mahdollisuuksien ristiriita, joka ilmenee useissa
tutkimuksissa. Opettajat ovat tietoisia kasvavista osaamishaasteista. Heillä on käsitys
siitä, että elinikäinen oppiminen edellyttää sekä tarkoituksenmukaista motivaatiota
että hyvin kehittyneitä oppimisen taitoja. Käytännön koulutilanteissa toimivien
mallien puute sekä oppilaiden yleisten ongelmien lisääntyminen tekevät kuitenkin
vaikeaksi järjestelmällisen toiminnan näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.
Eksplisiittisten oppimiskäsitysten ja opetuskäytäntöjen välinen suhde ei ole
yksiselitteinen. Yleisellä tasolla opettajien oppimista koskevat käsitykset heijastuvat