Lataa PDF - Sitra

50
Myös kunnalliset luottamushenkilöt ja koulutoimen hallinto ovat raportoineet
perheiden ongelmien heijastumisesta kouluun (Oksanen 2003). Syvä taloudellinen
lama aiheutti sekä perheiden tilanteiden vaikeutumista että johti koulutoimen
säästöihin, jotka ovat vähentäneet koulujen mahdollisuuksia kasvattamiseen ja
ongelmaoppilaiden hoitoon. Erityisen voimakkaasti resurssien leikkaukset ja niiden
myötä luokkakokojen kasvu sekä tuki- ja erityisopetuksen mahdollisuuksien
väheneminen vaikuttivat kouluissa 1990-luvun loppupuolella (Yli-Pietilä 1997).
Vuosituhannen vaihteessa kerättyjen aineistojen perusteella resurssitilanteen koettiin
joko parantuneen tai kouluissa oli opittu tulemaan toimeen alentuneella rahoituksella
(Oksanen 2003).
Yleisesti raportoitu sosiaalisten ongelmien ja käyttäytymishäiriöiden lisääntyminen on
tuonut opettajille kasvavia haasteita, jotka asettavat heidän perinteisen
ammattitaitonsa koetukselle ja heijastuvat paineina ajankäyttöön. Huolimatta
luokanopettajien vahvan pedagogisesti painottuneista perusopinnoista myös tämä
opettajaryhmä kokee ammattitaitonsa riittämättömäksi sosiaalisten ja käyttäytymiseen
liittyvien ongelmien hoitamisessa (Virta & Kurikka 2001). Toisaalta opettajan ajasta
ja energiasta yhä suurempi osa kohdistuu muuhun kuin oppimisen tukemiseen ja
sisällöllisten kysymysten käsittelyyn. On oletettavaa, että tämä johtaa helposti koulun
tarjoamien oppimismahdollisuuksien köyhtymiseen ja painottumiseen helposti
opetettavien ja arvioitavien sisältöjen suuntaan.
Väljemmän opetussuunnitelman käyttöönotto, muun yksityiskohtaisen sääntelyn ja
valvonnan purkaminen perusasteen koulutuksessa sekä valtion koulutukseen
suuntaaman rahoituksen liittäminen osaksi kunnan yleistä valtionosuutta vaikuttivat
monin tavoin niin kuntien kuin koulujenkin toimintaan. Ensinnäkin se avasi
mahdollisuudet kuntien ja yksittäisten koulujen profiloitumiselle sekä koulutukseen
suunnattujen voimavarojen että koulutuksen sisällöllisten ratkaisujen suhteen. Edellä
on jo todettu, että tämä on mahdollisesti ollut yhtenä vaikuttavana tekijänä koulujen
eriarvoistumiskehityksessä maan eri osien ja suurten kaupunkiseutujen sisäisten
alueiden välillä. Tämän poliittisen ja hallinnollisen muutoksen vaikutuksista
koulutuksen laatuun ei ole helppo tehdä yleisiä päätöksiä olemassa olevan
tutkimustiedon perusteella. Yhtenä tavoitteena muutoksilla oli koulujen
innovatiivisuuden lisääminen, kilpailun kautta tapahtuva toiminnan parantuminen ja