Lataa PDF - Sitra

49
kannalta helppo ympäristö. Tämä on tarkoittanut sitä, että suomalaisessa koulussa on
voitu keskittyä tiedollisen oppimisen kysymyksiin, eikä aikaa ole mennyt niin paljon
sosiaalisten ongelmien ja konfliktien käsittelyyn kuin mihin läntisissä kehittyneissä
maissa on viimevuosikymmenien aikana totuttu.
Tilanne on kuitenkin alkanut muuttua 1990-luvun aikana. Julkisessa keskustelussa
esiin noussut huoli sosiaalisten ongelmien kärjistymisestä koulussa saa tukea eri
tahoilla tehdyistä tutkimuksista.
Häiriökäyttäytymisen, syrjäytymisen, oppilasaineksen heterogeenisuuden, huumeiden
käytön ja muiden sosiaalisten ongelmien lisääntyminen koulussa on useissa
yhteyksissä todettu olennaisesti opettajien työtä leimaavaksi tekijäksi (mm. Eloranta
& Virta 2002; Kiviniemi 2000; Virta & Kurikka 2001). Virran ja Kurikan (2001)
tutkimuksessa opettajat määrittivät työssään eniten viimevuosina muuttuneiksi
tekijöiksi työn henkisen rasittavuuden, muuhun kuin opetukseen liittyvän koulutyön
määrän, oppilaiden kotitaustaan liittyvät ongelmat, oppilaiden asenteen koulutyötä
kohtaan sekä oppilaiden häiriökäyttäytymisen. Mielenkiintoinen havainto on se, että
opettajien arviot olivat hyvin samansuuntaisia kaikilla kouluasteilla, vaikka
esimerkiksi työrauhahäiriöiden on ajateltu ilmenevän erityisesti peruskoulun
yläluokilla. Tämäkin muutos liittynee 1990-luvun yleiseen kehitykseen, koska
vuosikymmenen alun tutkimukset viittasivat selvästi ongelmien kasautumiseen
yläasteelle (mm. Erätuuli & Puurula 1992). Muutos ei tarkoita yläasteen tilanteen
helpottumista, vaan ennen kaikkea ongelmien lisääntymistä myös alaluokilla.
Opinto-ohjaajien työnkuvaa kartoittanut tutkimus osoitti samansuuntaisesti, että
tärkeimmäksi työtehtäväksi 1990-luvun aikana oli noussut oppilaiden kasvun ja
kehityksen tukeminen (Lairo & Varis 2000). Yleisen kasvatuksellisen tehtävän
nouseminen ohi opinto-ohjaajien perinteisten tehtävien, kuten opintojen ja
ammatillisen suuntautumisen ohjaamisen, on tutkijoiden mukaan ainakin osittain
seurausta perheiden tilanteiden vaikeutumisesta. Tämä on merkinnyt sekä sosiaalisten
ja käyttäytymisongelmien korostumista että osittaista yleisen kasvatustehtävän
siirtymistä perheiltä kouluille.