Lataa PDF - Sitra

48
selvästi OECD-maiden poikien keskiarvon. Se oli myös heikompi kuin minkään
muun Pohjoismaan poikien tulos. Matematiikan oppimiseen liittyvä itsetunto oli
suomalaisoppilailla lähellä OECD-maiden keskitasoa. Poikien keskiarvo oli hieman
OECD-maiden poikien keskiarvoa korkeampi, kun taas tytöillä keskiarvo oli jonkin
verran alle OECD-maiden keskiarvon. Poikien vahvempi itsetunto matematiikan
oppijana ei ollut vain suomalainen ilmiö, vaan sama ero oli havaittavissa kaikissa
OECD-maissa.
Koulussa tapahtuvan oppimisen edellytyksiin vaikuttavat sekä koulun sisäiset
pedagogiset käytännöt että yleisten yhteiskunnallisten tekijöiden heijastuminen
koulun sisäiseen elämään. PISA-tutkimuksen tuloksia analysoitaessa on tuotu esiin
monia koulua ympäröiviä yleisiä yhteiskunnallisia tekijöitä, jotka ovat perinteisesti
helpottaneet koulutyötä ja luoneet edellytyksiä hyvien tulosten saavuttamiselle.
Ensinnäkin suomalaisessa kulttuurissa arvostetaan koulua ja opettajia hyvin korkealle
(Räty ym. 1995; Nordisk skolbarometer 2001; Simola 2004). Pohjoismaiden
väestöistä ja koululaisten vanhemmista poimitulta otokselta kysyttiin heidän
mielipiteitään tämän päivän koulusta. Kysyttäessä koulun onnistumista havaittiin, että
suomalaiset ovat useimmiten sitä mieltä, että koulu onnistuu keskeisten oppiaineiden
opetuksessa, kun taas ruotsalaisvanhemmat ovat kriittisempiä koulunsa suhteen
(Nordisk skolbarometer 2001).
Kaikissa pohjoismassa vanhemmilla oli melko perinteiset odotukset koulun suhteen.
Enemmistö pitää äidinkieltä, englantia ja matematiikkaa (tässä järjestyksessä)
tärkeinä, mutta myös yhteiskunnallisia ja luonnontieteellisiä aineita arvostetaan. Sen
sijaa taito- ja taideaineiden arvostus oli selvästi vähäisempää.
Suomalaisen yhteiskunnan kielellinen ja kulttuurinen homogeenisuus on nostettu
yhdeksi tärkeäksi selittäjäksi suhteellisen hyville koulusaavutuksille. Muusta
kulttuurista tai kieliryhmästä tulleiden oppilaiden osuus suomalaisissa kouluissa on
ollut erittäin pieni ja viime vuosina tapahtunut monikulttuurisuuden lisääntyminen
koskee vain pientä joukkoa kouluja suurten kaupunkien lähiöissä.
Homogeenisuudesta, koulumyönteisyydestä ja kansainvälisesti ottaen pienistä
sosiaalisista eroista johtuen suomalainen koululaitos on ollut opetuksen järjestämisen