Lataa PDF - Sitra

47
väärinkäyttö”. Osa opiskelijoista varaa opiskelu-uransa aikana useita
opiskelupaikkoja, suorittaa osin epätarkoituksenmukaisia päällekkäisiä opintoja ja
käyttää toisen tutkinnon opintoja valmennuskurssin korvikkeena toisen alan
opintoihin pyrkiessään.
Opetussuunnitelmat ja pedagogiset käytännöt suhteessa
tulevaisuuden osaamisvaatimuksiin ja innovatiivisen
toiminnan edellytyksiin
Olen edellä tarkastellut koulutusta tasa-arvon, oppimistulosten tason,
työelämärelevanssin ja koulutuskysyntään vastaamisen näkökulmista. Nämä yleiset
koulutuksen tuotokset ovat luonnollisesti keskeinen lähtökohta arvioitaessa
koulutuksen merkitystä yhteiskunnallisen kehityksen näkökulmasta. Tulevaisuuden
kannalta olennaista on myös se, millaisia ovat koulun pedagogiset käytännöt ja miten
ne varustavat oppilaat sellaisilla yksilöllisillä ja yhteisöllisillä ominaisuuksilla, jotka
ovat olennaisia yhteiskunnan muuntumiskyvyn näkökulmasta. Tässä tarkastelussa ei
pyritä tekemään kokonaiskuvaa opetussuunnitelmien ja pedagogisten käytäntöjen
kehittymisestä, vaan keskitytään pohtimaan sitä, miten koulutuksen pedagogiset
käytännöt ovat kehittyneet suhteessa muutoksen ja innovatiivisuuden edellytyksiin.
Vaikka edellä kuvatut PISA-tutkimuksen tulokset osoittivat Suomen koululaitoksen
tuottavan kansainvälisessä vertailussa erittäin korkeaa osaamista, toi tutkimus esiin
myös yllättäviä piirteitä, jotka ovat osin ristiriidassa julkisuudessa esitettyjen
päätulosten kanssa. Tulosten mukaan suomalaiset oppilaat käyttävät OECD-maiden
keskiarvoa vähemmän kehittyneitä oppimisen ja muistamisen strategioita. Tämä
viittaisi melko mekaaniseen oppikirja- ja opettajasidonnaiseen opiskelutapaan. PISAtutkimuksessa
kysyttiin myös erikseen yhteisöllisen oppimisstrategian käyttöä ja
tältäkään osin tulokset eivät viitanneet kovin edistyneisiin pedagogisiin käytäntöihin,
vaan suomalaiset oppilaat sijoittuvat lähelle OECD-maiden keskiarvoa. (Välijärvi,
Kupari & Linnakylä 2002).
Suomalaisten nuorten käsitys itsestään äidinkielen oppijana oli alle OECD:n
keskitason. Suomalaisten tyttöjen itsetunto oli kyllä lähellä OECD-maiden tyttöjen
keskitasoa, mutta suomalaisten poikien käsitys itsestään äidinkielen oppijana alitti