Lataa PDF - Sitra

44
Ulkomaalaisten opettajien ja tutkijoiden määrä on pysynyt hyvin matalana Suomen
yliopistoissa. Sama koskee myös perustutkinto-opiskelijoita. Vuonna 2001
korkeakoulujen opiskelun aloittaneista oli ulkomaalaisia 2,2 prosenttia, kun vastaava
luku OECD-maissa on keskimäärin 5,3 prosenttia (Poropudas 2004).
Osana koulutukselliseen tasa-arvoon tähtäävää politiikkaa on Suomessa pidetty
tärkeänä pitää yliopistokoulutus opiskelijoille ilmaisena. Tämä sama periaate on
laajennettu koskemaan myös kansainvälistä opetustarjontaa sekä mahdollisia
ulkopuolisten kanssa tehtäviä sopimuksia tutkintoon tähtäävästä koulutuksesta. Tämä
maksullisen koulutuksen tarjoamisen rajoitus sekä yliopistojen asema suoraan valtion
tilivirastoon on tarkoittanut, että suomalaiset yliopistot eivät voi osallistua nopeasti
kasvaneisiin kansainvälisiin koulutusmarkkinoihin. Pitkällä tähtäimellä yliopistojen
resurssien niukkuus, taloudellisesti epäitsenäinen asema ja koulutustuotteiden
markkinointia rajoittavat tekijät voivat johtaa kotimaisten yliopistojen kilpailukyvyn
heikkenemiseen myös rekrytoitaessa kotimaisia opiskelijoita. Tämä tarkoittaisi sitä,
että kotimaan yliopistot saisivat toisen luokan yliopistojen maineen lahjakkaimpien ja
kunnianhimoisimpien opiskelijoiden hakeutuessa nimekkäisiin ulkomaisiin
yliopistoihin.
Miten järjestelmä vastaa koulutuskysyntään?
Kansalaisten keskuudessa vallitseva koulutuksen kysyntä on yksi
koulutusjärjestelmän kehitykseen vaikuttava tekijä. Viime vuosikymmenien aikana
yksilöiden ja perheiden koulutuskysyntä on vaikuttanut usealla eri tavalla järjestelmän
kehittymiseen. Jo ennen peruskoulun syntymistä kansa oli niin sanotusti äänestänyt
jaloillaan kansakoulua ylemmälle tasolle sijoittuvan yhtenäiskoulun puolesta.
Voimakas koulutuskysyntä johti oppikoulujen nopeaan laajenemiseen, jonka
seurauksena enemmistö peruskouluikäisestä nuorisosta jatkoi
rinnakkaiskoulujärjestelmään kuuluneessa keskikoulussa jo ennen yhtenäiskouluun
siirtymistä. Maaseudulla kehitystä nopeutti kunnallisten keskikoulujen perustaminen
kansakoulujen yhteyteen. Tämä loi paineita peruskoulun pikaiseen toteuttamiseen ja
samalla vaikutti siihen, että peruskoulun yläluokista (erityisesti yläasteesta) tuli