Lataa PDF - Sitra

42
yliopistomaisten sisältöjen ja toimintamallien jäljittelyä. Tämä on osaltaan kohottanut
koulutuksen teoreettista tasoa, mutta samalla heikentänyt koulutuksen
mahdollisuuksia vastata käytännöllisiin osaamisvaatimuksiin. Eräillä aloilla tämä on
johtanut keskusteluun siitä, tarvittaisiinko ammattikoulujen ja ammattikorkeakoulujen
väliin uusi, entistä teknikkokoulutuksen tasoa vastaava koulutus.
Yliopistokoulutus ja ammattikorkeakoulut ovat pyrkineet vastaamaan
elinkeinoelämän tarpeisiin laajentamalla voimakkaasti sellaisia koulutusaloja, joilla
Suomen elinkeinoelämää on erityisesti kehitetty. Erityisesti tämä on koskenut
tietotekniikan ja elektroniikan koulutusaloja. Ongelmaksi on kuitenkin muodostunut
sellaisten opiskelijoiden rekrytointi, joilla olisi riittävät matemaattiset valmiudet
opinnoista selviämiseen. Erityisesti tämä ongelma on näkynyt ammattikorkeakoulujen
insinöörilinjoilla, jotka kilpailevat hyvän matemaattisen lukiokoulutuksen saaneista
opiskelijoista teknisten korkeakoulujen, lääketieteellisten tiedekuntien ja yliopistojen
suosittujen linjojen kanssa (Hämäläinen & Nurmi 2000). Toisaalta myös yliopistojen
eksaktit luonnontieteet (fysiikka ja kemia) sekä puhdas matematiikka kärsivät samasta
kyvykkäiden opiskelijoiden rekrytointiongelmasta.
Vaikka Suomen korkeakoululaitos toimii yleisesti ottaen hyvin ja on ollut merkittävä
vaikuttava tekijä viime vuosikymmenten yhteiskunnallisessa kehityksessä, siihen
liittyy eräitä vakavia ongelmia, jotka saattavat kärjistyä tulevaisuudessa. Vaikka
ammattikorkeakoulu on osoittautunut hyvin suomalaiseen koulutusjärjestelmään ja
työmarkkinoihin sopivaksi koulutusmuodoksi, ei sen identiteetti ole vielä täysin
selvinnyt. Ammattikorkeakouluille on nykyään leimallista yliopistojen
toimintamallien ja koulutussisältöjen jäljittely ja pyrkimys muuttua vähitellen
yliopistoiksi. Tämä näkyy opetussuunnitelmien ja opiskelukäytäntöjen teoreettisessa
painotuksessa sekä halussa laajentaa nopeasti tutkimustoimintaa ja aloittaa
maisteritasoisten jatko-opintojen toteuttaminen (tällä hetkellä jatkotutkintoja
toteutetaan kokeiluluonteisesti joissakin oppilaitoksissa, eikä niiden antamaa
kelpoisuutta suhteessa yliopistotutkintoihin ole vielä määritelty). Tämä kaikki
tapahtuu tilanteessa, jossa koko ammattikorkeakoululaitos on vielä hyvin nuori ja
monilta osin keskeneräinen suhteessa alkuperäisen tehtävänsä toteuttamiseen. Jo nyt
on nähtävissä, että ammattikorkeakoulut ovat kohtaamassa rahoitusongelmia
alkuperäisten tehtäviensä hoitamisessa. ”Akateemisen imun” hengessä tehtävät