Lataa PDF - Sitra

41
ammatillinen koulutus on enemmän koulutusinstituutioihin sidottua ja vähemmän
työssä oppimisen malleihin perustuvaa, kuin monessa muussa Euroopan maassa.
Ammatillisten oppilaitosten ongelmana on hyvien oppilaiden rekrytointi. Selvityksen
viittaavat siihen, että suurella osalla ammatillisiin oppilaitoksiin valikoituvista
oppilaista on niin suuria puutteita aikaisemman koulutuksen aikana hankituissa
perustaidoissa ja oppimismotivaatiossa, että se vaikeuttaa olennaisesti sellaisen
koulutuksen toteuttamista, jolla voitaisiin vastata työelämän kohoaviin vaatimuksiin.
Tämä johtuu osin keskiasteen koulutuksen voimakkaasta kahtiajaosta yleissivistävään
ja ammatilliseen koulutukseen, joka on samalla ylläpitänyt myös jyrkkää eroa
lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen arvostuksessa (Volanen 2000). On
myös ilmeistä, että koulutuspolitiikan painopisteen voimakas keskittäminen
ammattikorkeakoulujen kehittämiseen on heikentänyt toisen asteen ammatillisten
oppilaitosten arvostusta ja toimintaedellytyksiä.
Koulumuotoisen ammatillisen koulutuksen on ollut vaikea nopeasti reagoida rajun
yhteiskunnallisen rakennemuutoksen tuomiin muutoksiin työvoimatarpeessa.
Ammatillisen koulutuksen linjojen suosio ei ole myöskään vastannut työmarkkinoiden
kysyntää ja oppilaitoksista suuri osa sijaitsee muuttotappioalueilla. Lisäksi
keskeyttäminen ammatillisessa koulutuksessa on hyvin suurta muihin koulumuotoihin
verrattuna: Lukuvuonna 2001-2002 ammatillisen koulutuksen keskeytti kokonaan
12,3 % opiskelijoista. Nämä tekijät ovat omalta osaltaan vaikuttaneet siihen, että
ammatillisen koulutuksen on ollut vaikea vastata määrällisesti ja alueellisesti
tasapainoisella tavalla ammattitaitoisen työvoiman kysyntään.
Huolimatta korkeakoulutuksen nopeasta laajenemisesta kattamaan noin 70 prosenttia
ikäluokasta näyttäisi korkeakoulututkinto tarjoavan työllistymisen kannalta paljon
keskiasteen ammatillista koulutusta paremman työllistymisasteen.
Korkeakoulutyyppien välilläkin on nähtävissä selvä ero työllistymisessä yliopistojen
eduksi. Hyvästä työllistymistä huolimatta korkeakoulututkinnon suorittaneiden
osaamiseen kohdistuu myös kritiikkiä. Ammattikorkeakoulujärjestelmän
rakentaminen loi eron keskiasteen ammatillisen koulutuksen ja
ammattikorkeakoulujen välillä. Toisaalta ammattikorkeakoulujen opetuksen
sisällöissä ja opetusjärjestelyissä on nähtävissä ns. akateeminen imu, joka tarkoittaa