Lataa PDF - Sitra

37
Taulukko 5. Yliopisto-opiskelijat ja yliopistoissa suoritetut tutkinnot 1991-2002 1)
Vuosi Yliopistoja Opiskelijoita
Uusia alemman tai ylemmän
korkeakoulututkinnon opiskelijoita 2)
Tutkintoja
Yhteensä Naisia
%
Yhteensä
Naisia
%
Yhteensä Naisia
1990 20 112 921 51,7 15 329 55,7 10 982 54,2
1995 20 133 359 52,3 17 132 53,9 13 521 55,9
1996 20 140 129 52,4 17 757 53,7 14 865 57,7
1997 20 142 962 52,3 17 985 54,4 16 050 58,1
1998 20 147 278 52,5 18 742 54,1 16 557 58,6
1999 20 152 466 52,7 19 209 55,2 17 214 57,6
2000 20 157 796 53,2 19 969 56,4 16 845 59,3
2001 20 162 939 53,4 21 240 56,1 16 822 59,2
2002 20 164 312 53,5 21 876 55,7 17 708 60,4
1) Aineenopettajien erillisiä kasvatustieteellisiä opintoja suorittavat ovat mukana vuonna 1990. Vuoden
1990 luvuissa ovat mukana vain syyslukukauden uudet opiskelijat.
2)
Vuoden 2002 uusien opiskelijoiden ja opiskelijoiden tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia edellisten
vuosien tietoihin, koska tilastointiajankohtaa on muutettu ja opetushallinnon koulutusasteluokitus on
muuttunut uusissa alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijoissa.
Lähde: Tilastokeskus
Kuten edellä olevista taulukoista selviää, Suomen koululaitoksen tuottamien
tutkintojen lukumäärä on varsin korkea. Yhteiskunnan ja koulutettujen yksilöiden
kannalta on olennaista se, miten tämä suuri koulutettujen määrä sijoittuu
työmarkkinoille. Samassa yhteydessä on myös olennaista selvittää, miten suhteellisen
korkeasti koulutettujen nuorten ikäluokkien tulo työmarkkinoille on vaikuttanut
vanhemman ja heikommin koulutetun väestön työllistymiseen. Tämä on tärkeää
senkin vuoksi, että Suomessa eri sukupolvien koulutustason erot ovat kansainvälisesti
verraten erittäin korkeat. Vanhempien ikäluokkien koulutustaso on suhteellisen matala
ja nuorien ikäluokkien kansainvälisesti arvioiden hyvinkin korkea. Suikkanen ym.
(2001) arvioivat, että tuotannossa tapahtuneiden muutosten seurauksena ammatillinen
peruskoulutus muodostui työllistymisen normiksi 1970- ja 1980-lukujen aikana.
Tämän jälkeen normitasoksi on noin 15 vuodessa noussut ylempi keskiasteen tutkinto.
Kauppa- ja teollisuusministeriön kokoaman selvityksen mukaan työllisyysaste on
Suomessa kaikilla koulutustasoilla (korkea, keskitaso ja matala) korkeampi kuin
EU:ssa keskimäärin, vaikka työttömyys on samalla melko korkealla tasolla. Korkeasti
koulutetun väestön osuus on EU-maiden korkein ja korkeasti koulutettujen työllisyys