Lataa PDF - Sitra

32
Vaikka viime vuosien kansainväliset koulusaavutustutkimukset ovatkin antaneet
hyvin positiivisen kuvan suomalaisen koululaitoksen tuloksellisuudesta, on tärkeää
huomata, että hyviä tuloksiin on ylletty ennen kaikkea perinteisen koulutiedon
alueella. Eri alojen kansainväliset vertailut eivät anna tietoa siitä, miten hyvin
suomalaisen koulun oppilaat selviäisivät tavanomaisesta koulutiedosta poikkeavien
monimutkaisten ja luovaa ajattelua vaativien tehtävien ratkaisusta.
Ammatillinen koulutus ja korkeakoulut koulutusjärjestelmän
osana: Miten järjestelmä vastaa yhteiskunnallisiin tarpeisiin?
Ammatillisen ja yleissivistävän keskiasteen koulutuksen nivomista yhtenäiseksi
kaksitoistavuotiseksi koulujärjestelmäksi ajettiin voimakkaasti 1970-luvun alussa.
Rakenneuudistusta ei kuitenkaan toteutettu, vaan 1980-luvulle tultaessa keskiaste
koostui toisistaan irrallisista yleissivistävästä lukiosta ja ammatillisesta koulutuksesta.
Keskiasteen uudistuskeskustelun seurauksena myös peruskoulun jälkeistä
koulutusvaihetta ryhdyttiin tarkastelemaan enenevässä määrin
”yhtenäiskouluperiaatteen” mukaisesti. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että myös
peruskulun jälkeistä koulutusvaihetta alettiin pitää koko ikäluokalle tarkoitettuna ja
että keskiasteen koulutusuravalinnasta riippumatta kaikille haluttiin varmistaa
mahdollisuus jatkaa myös seuraavan vaiheen opintoihin. Toisin sanoen kaikille
tarkoitettu koulutus pyrittiin laajentamaan keskiasteelle ja samalla haluttiin avata
väylät korkeakouluopintoihin muualtakin kuin lukioista.
Ammatillisen koulutuksen sisällä oli 1970-luvun lopulla toteutettu mittava
rakenteellinen ja opetussuunnitelmallinen uudistustyö, jossa kapeat lähes 700
erilliseen ammattiin tähtäävää opintolinjaa yhdistettiin laajemmiksi kokonaisuuksiksi,
peruslinjoiksi. Uudistustyön tuloksena syntyi 25 laaja-alaista peruslinjaa. Kullakin
peruslinjalla oli yhden vuoden mittainen yleisjakso, jonka jälkeen koulutus eriytyi
sekä tason että tarkemman ammatillisen suuntauksen mukaan. Kantava ideana oli se,
että opiskelijat tulevat opiskelemaan ensisijaisesti tiettyä laaja-alaista ammattialaa ja
päätyvät myöhemmin koulutuksen sisällä jollekin ammatillisen koulutuksen tasoista
(koulu, opisto, ammatillinen korkea-aste). Yleisjaksolta seuraavaan vaiheeseen
siirryttäessä myös ammatillinen eriytyminen tuli hienojakoisemmaksi (yhteensä vähän