Lataa PDF - Sitra

31
demokratian perusteisiin kuuluvat tiedot ja taidot sekä oman maansa poliittisen
kulttuurin. Useimmissa maissa yli 75 % nuorista pystyi esimerkiksi vastaamaan lakien
ja poliittisien oikeuksien perusteita koskeviin kysymyksiin. Nuorten yhteiskunnallinen
tietous ei kuitenkaan ulotu syvemmälle demokratian olemukseen. Kun edettiin
käsittelemään esimerkiksi poliittisia reformeja tai demokratian ja talouselämän
yhtymäkohtia, oikeiden vastausten määrä väheni. Erityisesti suomalaisille nuorille
näyttää olevan hankalaa käsittää demokratian ja talouden yhtymäkohtia. Esimerkkinä
tästä voidaan käyttää tehtävää, joka käsittelee median omistuspohjan vaikutusta
uutisointiin. Tulokset viittaavat siihen, että suomalaiset koululaiset ovat demokratian
ja talouden nivelkohtien käsittämisen suhteen muuta maailmaa ja etenkin muita
pohjoismaalaisia selvästi jäljessä.
Kansainvälisen vertailun perusteella voidaan tehdä se johtopäätös, että Suomen
koululaitos on onnistunut ainakin osittain yhdistämään tasa-arvon ja laadun.
Tutkittaessa vahvasti rinnakkaisiin koulutusuriin perustuvien koulutusjärjestelmien
parhaiten menestyvien oppilaiden tuotoksia saadaan hyvin vähän näyttöä sille, että
lahjakkuuden aikaiseen toteamiseen ja sen varaan rakentuneille eriytyville
koulutusurille perustuva järjestelmä tuottaisi enemmän huippuosaamista kuin
Suomessa omaksuttu malli, jossa kiinnitetään tasaisesti huomiota kaikkien
oppimiseen tai jopa kohdistetaan erityisesti resursseja hitaammin oppiviin.
Kansallisten ja kansainvälisten koulusaavutusten absoluuttisten tulosten tarkastelu
kuitenkin osoittaa, että melko suurella osalla oppilaita suoritukset ovat vain
tyydyttäviä ja noin 20 prosentille oppilaista keskeisten kielellisten ja matemaattisten
taitojen oppiminen jää niin heikoksi, että heidän on vaikea selvitä jatko-opinnoista tai
osallistua yhä kompleksisemmaksi käyvän yhteiskunnan toimintoihin. Tämä ryhmä on
selvästi syrjäytymisvaarassa, koska työelämä tarjoaa hyvin vähän mahdollisuuksia
vain peruskoulun suorittaneille tai kokonaan oppivelvollisuuskoulunsa
keskeyttäneille. Tarkemmat selvitykset (esim. Olkinuora & Rinne 2001) viittaavat
siihen, että kysymyksessä on yhä selvemmin huono-osaisuuden ja syrjäytymisen
periytyminen yli sukupolven ja siihen näyttää liittyvän myös ajautuminen
normikonfliktiin kehittyvän yhteiskunnan kanssa. Sen lisäksi, että tämä ryhmä on
jäämässä kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolelle, se tulee muodostamaan myös
uhkan yhteiskunnalliselle koheesiolle ja sisäiselle turvallisuudelle.