Lataa PDF - Sitra

30
vertailututkimukset osoittivat suomalaisten koululaisten luonnontieteiden osaamisessa
monia heikkouksia, joihin on pyritty puuttumaan kehittämällä opetussuunnitelmia,
tehostamalla opettajien koulutusta sekä organisoimalla kokeilu- ja tutkimustoimintaa
(Suomalaisten matematiikan… 2002).
Selviä viitteitä oppilaidemme parantuneesta suoritustasosta antoi jo edellä mainittu
TIMSS 1999 -tutkimus (Martin ym. 2000; Kupari ym. 2001). Siinä vain kahden
OECD-maan (Unkarin ja Japanin) keskiarvot olivat Suomen pistemääriä
tilastollisesti merkitsevästi parempia. Tähänkin kehitystrendiin saatiin vahvistusta
PISA-tutkimukseen osallistuneiden 32 maan vertailussa, jossa suomalaisoppilaiden
luonnontieteellinen osaaminen osoittautui erittäin korkeatasoiseksi. Oppilaidemme
keskimääräinen suoritustaso oli selvästi kansainvälistä keskitasoa korkeampi.
Ainoastaan Koreassa hallittiin luonnontieteitä tilastollisesti merkitsevässä määrin
paremmin kuin Suomessa. Japanissa, Englannissa, Kanadassa, Uudessa-Seelannissa ja
Australiassa osaaminen oli Suomen tasoista. Muissa tutkimukseen osallistuneissa 24
maassa oppilaat suoriutuivat tilastollisesti merkitsevästi heikommin kuin Suomen
peruskoululaiset. Myös maan sisäiset suoritusten väliset erot olivat Suomessa OECDmaiden
pienimpiä. Huomattavaa on se, että Suomessa heikoimmankin oppilasryhmän
suoritustaso oli varsin korkea. Toisaalta tulokset osoittivat, että Suomen
luonnontieteiden huiput jäivät selvästi Japanin, Englannin ja Uuden-Seelannin
huippujen pistemääristä. (Reinikainen 2002.)
Luonnontieteiden osaamista koskevassa keskustelussa on myös tuotu esille, että
suomalaisten koululaisten erityisenä ongelmana on ollut soveltavien tehtävien
osaaminen. PISA-tulosten mukaan tämäkin pulma olisi osittain korjautumassa.
Suomessa osattiin sellaisia tehtäviä, joissa oppilailta vaadittiin luonnontieteellisten
käsitteiden ymmärrystä. Tämän alueen 15 tehtävän keskimääräinen ratkaisuprosentti
oli Suomessa 63 % ja OECD-maissa 55 %. Vaikeimmiksi suomalaisille koululaisille
osoittautuivat tehtävät, joissa oppilaiden tuli kirjoittaa omista johtopäätöksistään ja
tuloksistaan. Kirjoittamis- tai viestintätaitoja vaativiin tehtäviin jätettiin myös muita
tehtäviä useammin vastaamatta. (Reinikainen 2002.)
Nuorten yhteiskuntatietoon kohdistuvan vertailututkimuksen (Brunell & Törmäkangas
2002) tulokset osoittavat kokonaisuudessaan, että nuoret ovat omaksuneet