Lataa PDF - Sitra

vuotiaiden ikäluokassa oli tapahtunut taitojen kehittymistä. (Linnakylä & Saari 1993;
Linnakylä 1993).
29
Uusimman PISA-aineiston perusteella suomalaisten nuorten lukutaito osoittautui
kansainvälisesti verraten korkeatasoiseksi. Erityisen hyviä suomalaiset nuoret ovat
tiedon hakijoina sekä luetun ymmärtäjinä ja tulkitsijoina. Sen sijaa luetun pohdinnassa
ja arvioinnissa suomalaisten oppilaiden tulokset eivät olleet erityisen hyviä. Tulosten
mukaan Suomessa oli kaikkein vähiten niin heikkoja lukijoita, joilla lukutaidon
puutteiden voidaan olettaa olennaisesti vaikeuttavan jatko-opintoihin hakeutumista tai
työelämän normaaleista lukutilanteista selviämistä. Tosin tällainen ryhmä löytyy
myös suomalaisista oppilaista. (Linnakylä & Sulkunen 2002.)
Matematiikan osalta 1980-luvun arviointien tulokset osoittivat, että suomalaiset
oppilaat olivat melko kaukana parhaiten menestyneiden maiden osaamisen tasosta.
Sekä kansainväliset että kansalliset selvitykset osoittivat, että heikosti suoriutuvilla oli
lähes olemattomat soveltamistaidot, joka näkyi siinä, että ratkaisuyritykset olivat
hyvin mekaanisia. Tuloksissa heijastui opetuksen voimakas faktakeskeisyys, joka
korosti sääntöjen ja yksittäisten algoritmien oppimista (Lehtinen 1988).
Myöhemmissä, 1990-luvulla tehdyissä tutkimuksissa oli havaittavissa selvä muutos.
Suoritusten taso oli yleisesti ottaen parantunut kansainväliseen tasoon verrattuna ja
osaaminen oli laajenemassa mekaanisesta suorituksesta ongelmanratkaisun ja
soveltamisen suuntaan. Laaja kansainvälinen TIMSS 1999 -tutkimus osoitti tilanteen
muuttuneen olennaisesti. Suomalaisten seitsemäsluokkalaisten matematiikan
osaaminen oli selvityksen mukaan jo hyvää kansainvälistä tasoa (Kupari ym. 2001).
Samansuuntainen tulos vahvistui sittemmin vuoden 2000 PISA-tutkimuksessa.
Pitkään Suomen koululaitoksen ongelmana nähty matematiikan oppiminen näyttäisi
parantuneen suhteessa muiden OECD-maiden tuloksiin. Tärkeä havainto on myös se,
että suomalaisoppilaiden suoritukset olivat tasaisen hyviä eri tehtävätyypeissä, ja jopa
aikaisemmista tuloksista poiketen suhteellisesti parempia avoimissa, soveltamista
edellyttävissä tehtävissä kuin säännönmukaisissa algebrallisissa tehtävissä (Kupari &
Törnroos 2003).
Myös luonnontieteiden alueella voidaan havaita samansuuntainen kehitys kuin edellä
on esitetty lukemisessa ja matematiikassa. Varhaisemmat kansainväliset