Lataa PDF - Sitra

28
Talouden lama 1990-luvun alussa sekä globaalin kilpailun voimistunut heijastuminen
Suomeen ovat lisänneet alueiden ja väestöryhmien taloudellista, sosiaalista ja
kulttuurista erilaistumista. Koulutusta ei vielä voida pitää olennaisena tekijänä tässä
erilaistumiskehityksessä, mutta näyttää siltä, että viime vuosien aikana koulutus on
vähitellen kytkeytynyt osaksi niitä progressiivisia ja regressiivisiä kehityssyklejä,
jotka tuottavat alueellisia kehityseroja sekä johtavat väestöryhmien jakautumiseen
menestyjiin ja syrjäytyjiin.
Millainen on oppimistulosten laatu?
Suomessa on toteutettu runsaasti kansallisia ja kansainvälisiä
koulusaavutustutkimuksia, joiden tulosten perusteella on mahdollisuus kuvata sitä,
miten osaamisen taso kehittynyt viime vuosikymmenten aikana ja millaisia laadullisia
muutoksia siinä on tapahtunut. Tulokset tekevät mahdolliseksi myös Suomen
koulujärjestelmän oppimistulosten vertaamisen laajaan kansainväliseen aineistoon.
Kansainvälisten vertailujen rajoituksena on se, että tietoja on runsaammin vain
peruskouluikäisiltä oppilailta. Keskiasteen tai korkeakoulujen osalta luotettava
kansainvälinen vertailutieto puuttuu.
Lukutaidon osalta kansainväliset vertailututkimuksen antavat mahdollisuuden
tarkastella suomalaisten koululaisten suoritusten kehittymistä suhteessa useiden
maiden vertailuaineistoon 1970-luvun alusta lähtien. Paljon julkisuutta saaneen
vuoden 2000-PISA tutkimuksen tulosten mukaan suomalaisten koululaisten lukutaito
osoittautui vertailuun osallistuneiden maiden parhaaksi. Tulos on samansuuntainen 10
vuotta aiemmin julkaistujen tulosten kanssa. Suomalaisoppilaiden lukutaito
osoittautui erinomaiseksi jo vuonna 1991 toteutetun IEA-tutkimuksen tulosten
perusteella. Tämä tutkimus osoitti, että 9- ja 14-vuotiaiden suomalaiskoululaisten
tulokset lukutaidossa olivat parhaita 31 maan vertailussa. Tilanne ei kuitenkaan aina
ole ollut näin hyvä. Kun verrataan vuoden 1991 IEA-tutkimuksen tuloksia vuonna
1970 tehtyyn IEA Reading comprehension Survey -tutkimukseen ja vuoden 1979
National Reading Assessment -tutkimuksen kansallisiin tuloksiin, havaitaan, että
suomalaislasten lukemistaidot olivat parantuneet 20 vuoden aikana merkittävästi.
Erityisen voimakasta tulosten paraneminen oli 9-vuotiaiden kohdalla, mutta myös 14-