Lataa PDF - Sitra

27
opiskelijoiden sosiaalisen taustan näkökulmasta. Kokonaistarkastelu viittaa siihen,
että koulutuksellinen tasa-arvo on melko pitkälle kehittynyt väestön enemmistön
osalta, mutta ns. ääriryhmien kohdalla erot ovat edelleen voimakkaat. Kaikkein
korkeimman sosiaaliryhmän nuoret hakeutuvat yliopistokoulutukseen ja ryhmän
sisäinen koulutusurien vaihtelu on melko vähäistä. Alimman sosiaaliryhmän nuorten
koulutusvalinnat poikkeavat myös olennaisesti väestön keskiarvosta. Perheen
sosiaaliseen syrjäytymiseen liittyy myös lasten koulutuksellista syrjäytymistä. Eri
tutkimuksen osoittavat melko yhtenevästi sen, että merkittävä osa sosiaalisesti
erityisen epäsuotuisassa asemassa (työttömyys, alkoholismi, yksinhuoltajaperheet)
olevien perheiden lapsista, erityisesti pojista, on syrjäytymisvaarassa jo varsin
varhaisista kouluvuosista lähtien.
Koulusaavutuksien tutkimusten perusteella ei valitettavasti voida tehdä luotettavia
pitkän aikavälinen vertailuja koulujen välisten tai erilaisiin sosioekonomisiin ryhmiin
kuuluvien oppilaiden erojen muutoksista. Tutkimusten perusteella voidaan kuitenkin
olettaa, että erot ovat 1990-luvun aikana kasvaneet. Vuosikymmenen alun laman
sosiaaliset seuraukset heijastuvat luonnollisesti myös kouluun. Toisaalta 1990-luvulla
tehtyjen poliittisten säästöpäätösten seurauksena koulujen mahdollisuudet suunnata
resursseja oppimisvaikeuksien voittamiseen tukiopetuksen avulla vähenivät. Oma
vaikutuksensa voi olla myös hallinnollisella deregulaatiolla. Kouluille sallittiin
erilaistuminen ja koulujen välistä kilpailua kannustettiin.
Samalla julkisessa keskustelussa vaadittiin koulujen ranking-listojen julkistamista ja
tiedotusvälineet alkoivat esittää tällaisia itse keräämäänsä aineistoon perustuen. Tällä
hetkellä yhteenvedot ovat julkisia, mutta koulukohtainen tulos annetaan vain kunkin
koulun omaan käyttöön. Virallisten kotimaisten ja kansainvälisten arviointien
koulukohtaisia tietoja ei ole julkistettu tiedotusvälineiden vaatimuksista huolimatta.
Tämä kiista jatkuu, eikä tietojen julkisuutta tai luottamuksellisuutta koskeva
oikeudellinen perusta ole yksiselitteinen. Tässä kysymyksessä valinnanvapauden ja
avoimen tiedonvälityksen periaatteet ovat jyrkästi ristiriidassa koulutuksellisen tasaarvon
pyrkimyksen kanssa. Kansainväliset kokemukset osoittavat, että julkiset
ranking-listaukset johtavat helposti heikosti menestyneiden koulujen syvenevään
kierteeseen.