Lataa PDF - Sitra

26
Verrattaessa kaupunki- ja maaseutukuntia havaittiin, että kaupunkikunnissa oli
suhteellisesti enemmän korkean suoritustason kuntia, mutta toisaalta kaupungeissa
koulujen väliset erot olivat maaseudun kuntia suuremmat. Suurimmat keskimääräiset
koulusuoritusten erot löytyvät pääkaupunkiseudun ja Pohjois-Suomen väliltä.
Pääkaupunkiseudulla on selvästi enemmän hyvin menestyneitä kouluja ja selvästi
vähemmän heikosti menestyneitä oppilaitoksia, kun tuloksia verrataan Pohjois-
Suomen vastaaviin tuloksiin (Jakku-Sihvonen & Komulainen 2004). Toisaalta
pääkaupunkiseudulla koulujen polarisoituminen on erityisen voimakasta.
Oppimistuloksien erot ovat vahvasti yhteydessä niitä ympäröivien alueiden perheiden
hyvinvointia kuvaaviin demografisiin tekijöihin. Keskeiset hyvää koulumenestystä
ennustavat tekijät ovat alueen väestön koulutuksellinen ja taloudellinen hyväosaisuus.
Samansuuntaisia tuloksia on saatu asennoitumisesta koulutukseen, motivaatiossa ja
oppimisen taidoissa (Jakku-Sihvonen 2002; Hautamäki ym. 2000; Niemivirta 2004).
Vanhempien koulutustasolla on selvä yhteys oppilaan oppimisen taitojen
kehittymiseen. Korkeasti koulutettujen vanhempien lapsilla on selvästi muita
paremmat tiedonhankintataidot ja heidän motivaationsa on kehittynyt tuloksellisen
opiskelun ja korkeampaan koulutukseen hakeutumisen kannalta suotuisammin (ks.
myös Rinne & Vuorio-Lehti 1996).
Viimeaikaiset tutkimukset (esim. Seppänen 2004) osoittavat selvästi, että
kouluhallinnon deregulaatio ja kouluvalinnan ulottaminen myös peruskouluikään on
jo johtanut koulujen erilaistumiseen erityisesti peruskoulun yläluokilla. Erityisesti
suurempien kaupunkien yläasteet ovat jakautuneet suosittuihin ja torjuttuihin
kouluihin. Tämä tarkoittaa sitä, että suosittuihin kouluihin hakeudutaan aktiivisesti
kyseisen koulun koulupiirin ulkopuolelta ja torjutun koulun koulupiiristä hakeudutaan
muiden alueiden kouluihin. Koulupiirien väliset oppilasvirrat ovat merkinneet
korkeasti koulutettujen vanhempien lasten keskittymistä suosittuihin kouluihin ja
matalamman sosiaalisen taustan omaavien oppilaiden suhteellisen osuuden kasvua
torjutuissa kouluissa.
Koulutusvirtojen perusteella tehtävä tarkastelu osoittaa, että pitkällä aikavälillä
koulutuksellinen tasa-arvo on merkittävästi lisääntynyt, jos sitä katsotaan