Lataa PDF - Sitra

25
korkeakouluihin valikoitumisessa sosiaalinen tasa-arvo on edennyt hyvinkin pitkälle
(Kivinen ym. 2001). Esimerkiksi korkeakoulutukseen valikoitumisessa
sosioekonomisen taustan vaikutus väheni olennaisesti vuodesta 1960 vuoteen 1995
mutta edelleen työväestön ja ylempien toimihenkilöiden ryhmien osallistumisessa oli
selvä ero (Nevala 2000).
Perusasteen koulusaavutusten osalta Suomessa eri sosiaaliryhmien väliset erot olivat
tuoreen PISA-tutkimuksen mukaan OECD-maiden pienimpiä. Tämä ei tarkoita sitä,
ettei kodin sosioekonominen asema olisi meilläkin lasten koulusaavutusten tasoa
ennustava tekijä. Vaikutus on kuitenkin vähäisempi kuin vertailumaissa ja alimpiinkin
sosioekonomisiin ryhmiin kuuluvien nuorten tulokset ylsivät suoritukseen, joka oli
lähellä OECD-maiden keskitasoa. Tarkasteltaessa suorituksia suhteessa perheen
varallisuuteen havaittiin, että Suomessa alimpaan varallisuusryhmään kuuluvien
oppilaiden suoritustaso oli korkeampi kuin mihin monen vertailumaan ylimmän
varallisuusryhmän oppilaat ylsivät.
Suomen koululaitoksen opiskelijavirtojen tarkastelun ja PISA-tutkimuksen
kansainvälisen vertailun perusteella voidaan olettaa, että pitkään systemaattisesti
toteutetun, tasa-arvoa korostaneen koulutuspolitiikan tulokset ovat selkeästi
nähtävissä. Toisaalta maan sisällä toteutetut tutkimukset viittaavat siihen, että
alueelliset ja sosiaaliset tekijät selittävät merkittävästi oppilaiden suorituseroja ja
koulutusurien muotoutumista. Käytettävissä olevien tietojen perusteella on myös
mahdollista olettaa, että 1990-luvun aikana kehityksen suunta on kääntynyt siten, että
alueelliseen ja sosiaaliseen taustaan kytkeytyvät erot suorituksissa ja
koulutusvalinnoissa ovat kasvamassa.
Opetushallituksen toteuttamien oppimistulosten arviointien tuloksia yhdistelemällä
Jakku-Sihvonen ja Kuusinen (2002) ovat tarkastelleet monipuolisesti oppimistulosten
erojen yhteyttä alueellisiin ja demograafisiin tekijöihin. Tulokset osoittivat, että
koulujen välillä löytyi yllättävän suuria suorituseroja. Testitehtävien
suoritusprosenttien erot heikoimmat ja parhaimman neljänneksen välillä vaihtelivat
luonnontieteiden 13 prosenttiyksiköstä B-ruotsin koetulosten 21 prosenttiyksikön
eroon. Yksittäisiä kouluja tarkasteltaessa erot heikoimpien ja parhaimpien välillä
olivat vielä suurempia.