Lataa PDF - Sitra

23
vähemmän hierarkkisten, organisaatiokulttuurien muotoutumiseen ei ole
systemaattisesti tutkittu, mutta sillä voisi olettaa olevan merkitystä.
Koulutuksellinen tasa-arvon politiikka ei 1980-luvulla ollut ainoastaan peruskoulun
varassa, vaan myös peruskoulun jälkeisen koulutuksen ratkaisuja oli kehitelty
koulutusmahdollisuuksien avaamisen näkökulmasta. Lukion vähittäinen laajeneminen
yli puolen ikäluokan kouluksi tarkoitti sitä, että useimmilla paikkakunnilla
lukiokoulutukseen (joskaan ei aina haluamaansa lukioon) pääsivät käytännöllisesti
kaikki halukkaat. Lukion suorittaneiden osuus on ollut selvästi yli 50 prosenttia
ikäluokasta ja eräillä alueilla osuudet ovat huomattavasti tätäkin korkeampia. Lukio ja
ylioppilastutkinto olivat tämän määrällisen kasvun seurauksena menettäneet
merkityksensä koulutukselliseen eliittiin valikoitumisen väylänä (Poropudas &
Volanen 2003). Muutenkin Suomessa on tapahtunut erittäin nopea koulutuksen
ekspansio nuoruusiässä ja varhaisessa aikuisiässä (Rinne & Salmi 1998).
Taulukko 1. Ylioppilastutkinnon suorittaneiden määrän kehitys 1990-2002
Ylioppilastutkinnot 1990-2002
Vuosi Yhteensä Muutos Naisia Ruotsinedellisestä
kielisissä
vuodesta
lukioissa
% % %
1990 27 469 -2,0 59,6 6,1
1991 26 724 -2,7 59,0 6,4
1992 26 169 -2,1 59,5 6,4
1993 29 351 12,2 59,6 6,0
1994 32 069 9,3 58,5 6,1
1995 33 853 5,6 58,7 5,7
1996 34 695 2,5 58,2 5,8
1997 35 026 1,0 58,6 5,9
1998 34 743 -0,8 58,5 5,9
1999 34 347 -1,1 59,4 6,0
2000 35 661 3,8 59,1 5,6
2001 35 283 -1,1 58,2 5,9
2002 36 224 2,7 58,9 5,7
Lähde: Tilastokeskus