Lataa PDF - Sitra

22
Kouluihin oli rakennettu myös melko kattava tukiopetuksen ja erityisopetuksen
järjestelmä, joka tähtäsi systemaattisesti oppimistulosten erojen tasaamiseen
kohdistamalla erityisiä resursseja heikoimmin menestyneille oppilaille. Samalla
koulutusjärjestelmässä yleensäkin heikkeni ajatus lahjakkuuden ennalta
tunnistamisesta ja siihen perustuvista erillisistä organisatorisista ratkaisuista eri
oppilasryhmille. Se merkitsi myös sitä, että perheet eivät voineet olennaisesti
vaikuttaa lasten koulunkäyntiin ensimmäisen 9-vuoden aikana, koska koulu määräytyi
asuinpaikan mukaan ja opetussuunnitelma sisälsi vain vähän valinnaisuutta. Koulun
valintaa koskeva päätösvalta on monella tapaa vaikuttava tekijä, kun katsotaan tasaarvon
ja laadun logiikkaa.
Koulupiireihin kytketyn kouluvalinnan vaikutusta arvioitaessa on tärkeää kiinnittää
huomiota asuinalueiden sosioekonomisen erilaistumisen tasoon. Esimerkiksi
Yhdysvaltain suurissa kaupungeissa lähimpään kouluun hakeutuminen merkitsee
yleensä sosioekonomisten erojen voimistumista koulujen välillä, koska väestön
sosioekonomisen ja etnisen taustan erot asuinalueiden välillä ovat usein hyvin jyrkkiä.
Suomessa yhdyskuntarakenne on sellainen, että yleensä vain kaikkein suurimmissa
kaupungeissa on niin voimakkaasti sosiaalisesti erilaistuneita asuinalueita, että ne
heijastuvat selvinä eroina eri alueiden koulujen oppilaiden kotitaustassa (Jakku-
Sihvonen & Kuusela 2002; Olkinuora & Rinne 2001). Koko maan tilannetta ajatellen
koulupiireihin sidottu kouluvalinta merkitsee sitä, että koulut ovat oppilaiden
sosioekonomisen taustan suhteen sisäisesti heterogeenisia ja niiden väliset erot ovat
suhteellisen pieniä.
Suomen kouluperinteelle tyypillisellä yhtenäisyydellä on kahtalainen merkitys
sosiaalisten verkostojen muodostumisen kannalta. Ensinnäkin meillä on ollut moniin
muihin maihin verrattuna paljon vähemmän mahdollisuuksia kapeasti
segmentoituneiden eliittiverkostojen varhaiseen muodostumiseen. Tällainen rooli on
toki ollut ja on edelleenkin eräillä keskikaupunkien maineikkailla lukioilla.
Sosiaalisen pääoman kannalta koululaitoksen yhtenäisyydellä saattaa kuitenkin olla
tärkeä merkitys. Erilaisiin tehtäviin valikoituneilla ihmisillä on lapsuudesta ja
nuoruudesta hyvin pitkäaikainen yhteinen peruskoulussa saatava kokemushistoria yli
näiden hierarkkisten tasojen. Tämän kokemuksen vaikutuksia uudenlaisten,