Lataa PDF - Sitra

17
Toimintayhteisöjen tasolla olennaiseksi nousevat erilaiset sosiaalisesti jakautuneen
ongelmanratkaisun kognitiiviset ”työkalut” ja niiden tarkoituksenmukainen käyttö.
Esimerkkinä tällaisista työkaluista ovat mm. tietoverkkoihin perustuvat joustavat
välineet, jotka tukevat organisaation tai verkoston kommunikaatiota ja yhteistä
muistia.
Tuloksellinen toiminta tietoverkkojen ja globalisoituvien informaatiolähteiden
käyttöön perustuvassa ympäristössä edellyttää uudenlaisia informaation käsittelyn ja
kommunikaation taitoja sekä niitä ohjaavia korkeampitasoisia ajatteluvalmiuksia.
Tietoverkkojen kautta kulkee dataa, joka vasta järjestyneenä muuttuu informaatioksi.
Tiedoksi ja viisaudeksi se muuttuu vasta asiantuntevan ihmisen tulkintaprosessin
kautta. Verkkotekniikka ei tule ratkaisemaan ihmisen tiedonsaannin kysymystä. Se
luo valtavat mahdollisuudet mutta edellyttää käyttäjältään hyviä valmiuksia. Kysymys
ei ole vain verkkojen käytön teknisestä hallinnasta vaan ennen kaikkea kognitiivisista
taidoista tehdä ja kehitellä mielekkäitä kysymyksiä, tulkita löytynyttä informaatiota
liittämällä se aikaisempaan tietämykseen ja tarkoituksenmukaiseen kontekstiin.
Kysymys on myös taidosta arvioida kriittisesti tiedon pätevyyttä ja soveltuvuutta.
Näiden kovien vaatimusten vuoksi tietoverkkojen kehittyminen saattaakin johtaa
(mielekkään) tiedonsaannin eriarvoistumiseen, ellei koulutuksen avulla kyetä
turvaamaan riittävän teknisen osaamisen lisäksi erityisesti kognitiivisia valmiuksia
tietolähteiden käyttämiseen. Nämä valmiudet tarkoittavat sekä tiedon käsittelyn ja
arvioinnin taitoja että hyvin organisoitunutta aikaisemman tiedon perustaa.
Paineet lisätä ja tukea tietoyhteiskuntien kasvua ovat johtaneet (OECD)
teollistuneiden maiden sisällä debattiin siitä, mitä ovat ne peruskompetenssit, joita
nuorilta ja laajemmin työelämässä olevilta aikuisilta odotetaan. Tietotaloudet
(Knowledge economy) lisäävät työmarkkinoiden haasteita ja edellyttävät uusia
kompetensseja ja taitotasoa. Ammattitaito-käsitteen uudelleen määrittelyä (upskilling)
on OECD:n sisällä jo tapahtunut. Näyttää siltä, että lisäämällä muodollista koulutusta
päästään teollistuneissa maissakin vain osittain oppimisyhteiskunnan tavoitteisiin.
Tärkeintä onkin istuttaa elinikäisen oppimisen siemen ja innostaa työntekijöitä
jatkuvaan oppimiseen sekä näin estää mahdollinen työttömyys ja tästä seuraava
syrjäytyminen. Lisäksi uusi ammattilaisten ryhmä on yleistymässä: tietotyöläiset,
joilla on erinomainen taitotaso (literacy), ei juurikaan muodollista koulutusta, mutta