Lataa PDF - Sitra

15
suuret ja nopeat heilahtelut tietoteollisuuden asiantuntijoiden määrissä näyttävät myös
tulleen osaksi tietoyhteiskuntakehitystä. Tietoyhteiskunta ei tulisikaan tarkastella vain
sitä kautta, miten se heijastu ihmisten elämään työn kautta, sillä koko arkielämän
toimintaympäristö on näiden muutosten alaisena. Myös työn ulkopuolella inhimillisen
kehityksen ja ihmisten selviämisen varmistaminen edellyttää tietoyhteiskuntataitojen
kehittymistä. Tietoyhteiskuntatarkastelussa tarvitaan näkökulman laajentamista
kapeista tietoyhteiskuntataidoista laajaan tulkintaan ja työelämäkeskeisestä ajattelusta
koko elämisen kirjon huomioonottamiseen. Toisaalta tietoyhteiskuntakehityksen
mukanaan tuomat välineet tarjoavat hyvin monia mahdollisuuksia uudenlaiseen
osallistumiseen ja oppimiseen myös oppilaitosten ulkopuolella.
Ihmisen suhdetta tieto- ja viestintätekniikkaan voidaan arvioida koko elinkaaren
näkökulmasta tarkastelemalla yksilön erilaisia rooleja eri elämänvaiheissa:
työelämässä, vapaa-aikana, perheenjäsenenä jne. Mm. Castells ja Himanen (2002)
viittaavat inhimillisistä lähtökohdista nousevaan tietotekniikan käyttöön vastapainona
työelämäkeskeiselle ja markkinalähtöiselle tietotekniikan käytölle. Voimme
perustellusti olettaa, että suomalaisen yhteiskunnan kehittyminen määräytyy paljolti
siitä, miten hyvin yksittäiset ihmiset, organisaatiot ja koko yhteiskunta pystyvät
vastaamaan näihin osaamista ja toimintakykyä koskeviin vaatimuksiin. Tällöin
kysymys on sekä kansainvälisen taloudellisen kilpailukyvyn että kulttuurisen
rikkauden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden turvaamisesta. Tämän hetken
muutostrendejä ja tulevaisuuden kehitysvisioita koskevien selvitysten perusteella
voimme tiivistää ainakin seuraavat osaamisen uudet haasteet (vrt. Hakkarainen,
Palonen, Paavola & Lehtinen 2004).
Monimutkaisten, epätäsmällisesti määriteltyjen ongelmien ja nopean muutoksen
hallinta on nousemassa yhä keskeisemmäksi ”selviämisen” strategiaksi. Ongelmien
monimutkaisuuden kasvu liittyy globalisaatioon sekä tiedon ja teknologian kehityksen
ristiriitaisiin ja osin yllätyksellisiin piirteisiin. Tiedon lisääntyminen ei yksiselitteisesti
lisää asioiden ja ilmiöiden hallittavuutta, vaan johtaa monessa tapauksessa myös
kasvavaan epävarmuuteen. Teknisten välineiden avulla ihminen on pyrkinyt
tehokkaammin ohjaamaan ja kontrolloimaan ympäristöään, mutta samalla teknologian
muovaama sosiaalinen, kulttuurinen ja taloudellinen toimintaympäristö on
muuttumassa yhä vaikeammin hallittavaksi ja ennustettavaksi. Muodollinen