Lataa PDF - Sitra

14
(CERI), korkeakoulujen johtamisen ja hallinnon ohjelma IHME,
koulurakennusohjelma PEB sekä koulusaavutusten kansainväliseen vertailuun
keskittyvä PISA-ohjelma (Laukkanen 2004).
OECD:n yleinen tavoite, taloudellisen kasvun edistäminen jäsenvaltioissa, on
leimannut myös sen koulutuspoliittista toimintaa. Se on tuonut suomalaiseen
koulutuspolitiikkaan tulosvastuullisuuden sekä koulujen profiloitumisen ja sisäisen
innovaatiotoiminnan ajatukset. Pitkälti OECD:n vaikutusta on myös koulutuksen
arviointitoiminnan kehittyminen. OECD:n piirissä kehitetyt yleiset
ydinkompetenssien määrittelyt heijastuvat myös opetussuunnitelmatyöhön
koulutuksen kaikilla tasoilla.
Eurooppalaisen korkeakoulualueen rakentaminen (ns. Bolognan prosessi) on tällä
hetkellä vaikuttamassa voimakkaasti yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen
kehittämiseen. Tämä heijastuu ennen kaikkea tutkintorakenteiden muutoksen ja
laadunvarmistusjärjestelmien kehittämiseen. Näkyvissä on kuitenkin myös tutkintojen
sisältöjen harmonisointia eräillä aloilla (esim. lääketiede) kehiteltävien
sisältöstandardien, yhteistutkintojen käynnistämisen ja muun
opetussuunnitelmayhteistyön kautta.
Osaamistarpeiden uudelleenmäärittely
Yhä suuremmassa määrin tietoon perustuvan yhteiskunnan rakentumiseen ja
digitaalisen ja globaalin talouden sekä medioiden kehittymiseen liittyy työn ja
osaamisen kulttuurin syvällisiä muutoksia. Muutosten yksityiskohtainen ennakointi on
mahdotonta, mutta edistyneimpien työelämän toimintamallien ja
tulevaisuudentutkimuksen tuottamien visioiden pohjalta voidaan hahmotella joitakin
trendejä työn luonteen muutoksista ja arvioida niihin liittyviä vaatimuksia ihmisten
osaamiselle ja toimintavalmiuksille.
Teknologisen kehityksen seurauksena työtehtävien rakenteessa on tapahtumassa
merkittäviä laadullisia ja eri tehtävätyyppien määrällisiin suhteisiin liittyviä
muutoksia. Tämä näkyy erityisesti tietointensiivisen työn suhteellisen merkityksen
kasvuna. Vaikka tietointensiivisen työn osuus onkin voimakkaasti lisääntynyt, niin