Lataa PDF - Sitra

12
Makrotaloudellista tarkastelua täsmällisemmin koulutuksen ulkoisia taloudellisia
vaikutuksia voidaan tarkastella koulutuksen palkkahyödyn kautta. Yleisesti on
oletettu, että koulutuksen laajeneminen johtaa niin sanottuun koulutusinflaatioon ja
sitä kautta myös koulutuksen yksityisen tuottoasteen laskuun. Laajassa EU:n
rahoittamassa hankkeessa, Public Funding and Private Returns to Education (PURE),
havaittiin laajan tutkimusyhteenvedon perusteella, että näin ei ole käynyt, vaan
tuottoaste on pysynyt keskimäärin ottaen korkeana. Eurooppalaisessa vertailussa
Suomen koulutuksen tuottoaste ei sijoitu aivan huipulle, mutta kuitenkin puolivälin
yläpuolelle. Tutkimusten mukaan Suomessa lisäkoulutusvuosi kohottaa palkkatasoa
keskimäärin 8-9 prosentilla (Asplund 2001).
Koulutuksen tuottoasteeseen perustuvilla selvityksillä voidaan tarkastella myös
erilaisten koulutusurien vaikutusta ja saada näin eriytyneempää tietoa koulutuksen
taloudellisista vaikutuksista. OECD esitti Suomen ammattikorkeakoulujärjestelmää
koskevan arvioinnin yhteydessä, että korkeakoulutuksen tuottoaste on edelleen korkea
huolimatta siitä, että julkisessa keskustelussa ja teollisuuden järjestöjen kannanotoissa
on toistuvasta esitetty, että korkeakoulusektoria on laajennettu liikaa ammatillisen
koulutuksen kustannuksella.
Koulutusmenoihin, kuten koko julkiseen sektoriin, kohdistui voimakkaita leikkauksia
1990-luvun laman seurauksena. Laman jälkeen koulutukseen suunnattua rahoitusta on
lisätty, mutta koulutusmenojen osuus BKT:sta on kuitenkin laskenut 1990-luvun
puolivälin jälkeen. Syynä alenevaan osuuteen on ollut BKT:n nopea kasvu.
Koulutusmenot olivat vuonna 2000 reaalisesti 11 prosenttia korkeammalla tasolla
kuin vuonna 1995. Suomessa institutionaalinen koulutus rahoitetaan käytännölliseksi
katsoen kokonaan julkisin varoin. Yksityisen sektorin osuus koulutusmenoista oli alle
kaksi prosenttia vuonna 2000 (Suomen kilpailukyky ja toimintaympäristö 2003).
Kuviossa 2 on esitetty vertailu koulutusmenojen osuudesta julkisista menoista eri
OECD-maissa. Suomessa koulutusmenot ovat lähellä OECD maiden keskiarvoa.
.