Lataa PDF - Sitra

11
tehty perusteellisia selvityksiä koulutuksen ja inhimillisen pääoman vaikutuksista.
EU:n tilaaman yhteenvedon mukaan 11-15 prosenttia vuosien 1960-1990
talouskasvusta selittyisi inhimillisen pääoman kasvulla (Juva 2004). OECD on
puolestaan arvioinut, että yksin väestön koulutustason nousu yhdellä vuodella lisää
kansantuloa 4-7 prosentilla (Bassanini & Scarpeta 2001). Koulutuksen yleisten
taloudellisten vaikutusten tarkasteluun on viimevuosina liitetty myös muuttoliikkeen
mukanaan tuoma ongelma. Maan sisällä tämä näyttäytyy kahtalaisena.
Muuttotappioalueiden ongelmana on se, että niiden omien koulutusinvestointien
tuotot eivät näy oman paikkakunnan pitkän aikavälin taloudellisessa kehityksessä,
koska hyvin koulutetut nuoret siirtyvät jatko-opintoihin muualle ja sijoittuvat lopulta
töihin kasvukeskuksiin (mm. Laukkanen 1997). Muuttovoittoalueilla taas laajenevan
koulutuksen järjestämisestä aiheutuu joskus huomattaviakin lisäkustannuksia.
Koko kansantalouden tasolla ongelmaksi muodostuu se, missä määrin koulutetun
työvoiman liikkuvuus onnistutaan pitämään tasapainossa. Tämä kysymys on
ongelmallisin kaikkein pisimmälle koulutetun väestöryhmän kohdalla. Ulkomaisten
tutkinto-opiskelijoiden suhteellinen osuus suomalaisessa korkeakoululaitoksessa on
pysynyt hyvin alhaisena, vaikka absoluuttinen määrä onkin tasaisesti kasvanut.
Yliopistoissa oli vuonna 2001 noin 4000 ja ammattikorkeakouluissa vajaat 3000
ulkomaista tutkinto-opiskelijaa (Garam 2003). Ulkomaille opiskelemaan lähteneiden
määrää on vaikea tarkkaan selvittää, koska vain osa saa opintotukea Suomesta.
Kansainvälisen opiskelijavaihdon keskuksen (CIMO) tuoreen selvityksen mukaan
ulkomailla opiskelevien kokonaismääräksi voi arvioida noin 10 000 opiskelijaa.
Opiskelijamääriä kuvaavat luvut ovat melko hyvin tasapainossa, mutta
ongelmalliseksi voi muodostua opintojen jälkeinen työllistyminen (Aalto 2003;
Garam 2003). Uhkana on, että Suomessa opiskelleet ulkomaalaiset eivät jää maahan
ja että ulkomailla opiskelleet suomalaiset eivät palaa valmistuttuaan (Garam 2003;
Kinnunen 2003).
Yleisesti ottaen näyttää siltä, että Suomi on korkeasti koulutettua väestöä menettävä
maa. Vuosina 1991-2002 Suomesta muutti ulkomaille 33 000 ja vastaavasti Suomeen
asettui ulkomailta 28 000 korkeakoulutettua. (Poropudas 2004).