Lataa PDF - Sitra

8
KOULUTUSJÄRJESTELMÄ SUOMALAISEN
YHTEISKUNNAN MUUTOKSESSA
Johdanto
Artikkelin tavoitteena on tutkimuksiin ja selvityksiin nojautuen arvioida sitä, miten
suomalainen koulutusjärjestelmä päiväkodista korkeakouluihin on muuttunut 1980-
luvulta 2000-luvun alkuun. Tarkastelun kohteena ovat keskeiset muutostrendit ja
järjestelmän pyrkimykset reagoida muuttuneisiin olosuhteisiin. Tavoitteena on myös
kuvata sitä, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet koulutuspolitiikan linjauksiin ja
koulutusjärjestelmän muutoksiin viimeisten parin vuosikymmenen aikana. Kriteereinä
järjestelmän arvioinnissa käytetään seuraavia näkökulmia:
a) Miten suomalainen koulutusjärjestelmä on kyennyt vastaamaan asetettuihin
yhteiskunnallisiin tavoitteisiin, kansalaisten koulutuskysyntään ja
työmarkkinoiden määrällisiin ja laadullisiin tarpeisiin?
b) Millainen on suomalaisen koulutusjärjestelmän tuottama oppimisen taso?
c) Minkälaisia ovat koulun käytännöt ja millaisilla valmiuksilla se valmistaa
kasvavaa nuorisoa tulevaisuuden muutosten hallintaan?
Koulutus ja yhteiskunnallinen kehitys
Koulutuksen rooli yhteiskunnallisessa muutoksessa ei ole yksiselitteinen ja sen
merkityksestä on ollut vahvastikin ristiriitaisia näkemyksiä. Toisen ääripään
näkökulmasta koulutus katsotaan palveluksi, jonka ehdot määräytyvät talouden ja
muun yhteiskunnallisen ja kulttuurisen kehityksen myötä ilman, että koulutus
merkittävästi vaikuttaisi yhteiskunnallisen kehityksen ytimeen. Tälle vastakkainen
näkemys korostaa koulutuksen keskeistä merkitystä yhteiskunnan muovaajana mm.
kulttuurisen sosialisaation toteuttajana, yhteiskunnallisen valikoinnin agenttina ja
talouden edellyttämän osaamispääoman tuottajana. Vaikka jälkimmäinen näkökulma
onkin aina ollut jotenkin mukana koulutuksen tarkastelussa, on edelleen nähtävissä,
että koulutusta koskevat kysymykset ovat jossain määrin poliittisen diskurssin
marginaalissa, eikä poliittisen eliitin ”ykkösketju” pidä niitä näkyvästi agendallaan.