Lataa PDF - Sitra

7
Opetussuunnitelmissa ja opetuskäytännöissä on ryhdytty korostamaan selvästi
aiempaa enemmän tiedollisia kokonaisuuksia ja eri oppiaineiden piiriin kuuluvien
kysymysten integrointia. Erilaisista integroivista projekteista on tullut tyypillinen
silloin tällöin toteutettava työskentelymuoto. Varsinaisten oppimistavoitteiden
saavuttamisen kannalta näiden projektien merkitys on kuitenkin usein vähäinen.
Valtaosa oppimistavoitteisiin tähtäävästä opetuksesta perustuu edelleen yksittäisten
asioiden erilliseen käsittelyyn käymällä läpi hyvin määriteltyjä sisältöjä ja
harjoittelemalla opittuja asioita pienten selkeiden harjoitustehtävien avulla. Koko
koulutusjärjestelmälle peruskoulun ala-asteelta yliopistoihin on edelleen tyypillistä se,
että oppilaat ja opiskelijat saavat hyvin vähän kokemuksia kompleksisuuden ja
puutteellisesti määriteltyjen tai epäsäännöllisten ongelmien käsittelystä.
Vaikka suomalaisoppilaiden oppimisen taidot ovat osoittautuneet kansainvälisissä
vertailuissa hyviksi, ne ovat edelleen kaukana sellaisesta tasosta, jolla oppiminen voisi
tapahtua optimaalisesti ja jolla oppilaat olisivat kykeneviä vastaamaan sekä koulussa
että koulutuksen jälkeen itsenäisesti vaativiin oppimistehtäviin. Erityisen vaikeaksi
korkeatasoisten oppimisen taitojen kehittämisen tekee se, että
epätarkoituksenmukaiset oppimisen strategiat ovat yleensä kytkeytyneet motivaatioongelmiin
ja muodostavat yhdessä usein vuosikausia kestävän regressiivisen kehän,
joka pahimmillaan johtaa vakaviin ongelmiin jo peruskoulussa ja sen jälkeen
syrjäytymiseen jatko-opinnoista.