Lataa PDF - Sitra

4
Koulutusvirtojen perusteella tehtävä tarkastelu osoittaa, että pitkällä aikavälillä
koulutuksellinen tasa-arvo on merkittävästi lisääntynyt jos sitä katsotaan
opiskelijoiden sosiaalisen taustan näkökulmasta, mutta ns. ääriryhmien kohdalla erot
ovat edelleen voimakkaat. Kaikkein korkeimman sosiaaliryhmän nuoret hakeutuvat
yliopistokoulutukseen ja ryhmän sisäinen koulutusurien vaihtelu on melko vähäistä.
Alimman sosiaaliryhmän nuorten koulutusvalinnat poikkeavat myös olennaisesti
väestön keskiarvosta. Perheen sosiaaliseen syrjäytymiseen liittyy myös lasten
koulutuksellista syrjäytymistä. Eri tutkimukset osoittavat melko yhtenevästi sen, että
merkittävä osa sosiaalisesti erityisen epäsuotuisassa asemassa (työttömyys,
alkoholismi, yksinhuoltajaperheet) olevien perheiden lapsista, erityisesti pojista, on
syrjäytymisvaarassa jo varsin varhaisista kouluvuosista lähtien.
Millaista on oppimisen laatu?
Kansainvälisen vertailun perusteella voidaan tehdä se johtopäätös, että Suomen
koululaitos on onnistunut ainakin osittain yhdistämään tasa-arvon ja laadun.
Tutkittaessa vahvasti rinnakkaisiin koulutusuriin perustuvien koulutusjärjestelmien
parhaiten menestyvien oppilaiden tuotoksia saadaan hyvin vähän näyttöä sille, että
lahjakkuuden aikaiseen toteamiseen ja sille rakentuneille eriytyville koulutusurille
perustuva järjestelmä tuottaisi enemmän huippuosaamista, kuin Suomessa omaksuttu
malli, jossa kiinnitetään tasaisesti huomiota kaikkien oppimiseen tai jopa kohdistetaan
erityisesti resursseja hitaammin oppiviin.
Kansallisten ja kansainvälisten koulusaavutusten absoluuttisten tulosten tarkastelu
kuitenkin osoittaa, että melko suurella osalla oppilaita suoritukset ovat vain
tyydyttäviä ja noin 20 prosentille oppilaista keskeisten kielellisten ja matemaattisten
taitojen oppiminen jää niin heikoksi, että heidän on vaikea selvitä jatko-opinnoista tai
osallistua yhä kompleksisemmaksi käyvän yhteiskunnan toimintoihin. Tämä ryhmä on
selvästi syrjäytymisvaarassa, koska työelämä tarjoaa hyvin vähän mahdollisuuksia
vain peruskoulun suorittaneille tai kokonaan oppivelvollisuuskoulunsa
keskeyttäneille. Tarkemmat selvitykset viittaavat siihen, että kysymyksessä on yhä
selvemmin huono-osaisuuden ja syrjäytymisen periytyminen yli sukupolven ja siihen
näyttää liittyvän myös ajautuminen normikonfliktiin kehittyvän yhteiskunnan kanssa.