Lataa PDF - Sitra

2
lisätty, mutta koulutusmenojen osuus BKT:sta on kuitenkin laskenut 1990-luvun
puolivälin jälkeen. Suomessa institutionaalinen koulutus rahoitetaan käytännölliseksi
katsoen kokonaan julkisin varoin. Yksityisen sektorin osuus koulutusmenoista on
hyvin vähäinen.
Koulutusjärjestelmää on totuttu pitämään kansallisena instituutiona ja Euroopan
Unioninkin piirissä muodollinen koulutuspoliittinen päätösvalta on jäsenvaltioilla.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että koulutusjärjestelmän kehittämissä
nojauduttaisiin pelkästään kansallisiin tavoitteisiin. Kansainvälinen vaikutus Suomen
koulutuspoliittiseen päätöksentekoon on heijastunut ensisijaisesti OECD:n ja EU:n
kautta.
Osaamisen uudet haasteet
Teknologisen kehityksen seurauksena työtehtävien rakenteessa on tapahtumassa
merkittäviä laadullisia ja eri tehtävätyyppien määrällisiin suhteisiin liittyviä
muutoksia.
Tämän hetken muutostrendejä ja tulevaisuuden kehitysvisioita koskevien selvitysten
perusteella voimme tiivistää ainakin seuraavat osaamisen uudet haasteet:
– Monimutkaisten, epätäsmällisesti määriteltyjen ongelmien ja nopean muutoksen
hallinta on nousemassa yhä keskeisemmäksi ”selviämisen” strategiaksi.
– Kompleksisuuden ja nopean muutoksen hallintaa ei voida tarkastella vain yksilön
osaamisen ja asiantuntijuuden näkökulmasta. Korkeatasoisen osaamisen ja työn
perustana on yhä tyypillisemmin osittunut ja jakautunut asiantuntijuus.
– Tuloksellinen toiminta tietoverkkojen ja globalisoituvien informaatiolähteiden
käyttöön perustuvassa ympäristössä edellyttää uudenlaisia informaation käsittelyn ja
kommunikaation taitoja sekä niitä ohjaavia korkeampitasoisia ajatteluvalmiuksia.
Valikointi ja koulutuksellinen tasa-arvo
Jo hyvin varhain toteutunut kaikille yhteinen kansakoulu ja sen määritteleminen
yhtenäiseksi pohjakouluksi myös oppikoululle sekä 1970-luvulta lähtien koko