Lataa PDF - Sitra

kehityksen ongelma monessa maassa. Media-alan omistuksen muutokset niin
kansallisesti kuin kansainvälisestikin voivat aktualisoida kysymyksen nopeasti
myös Suomessa. Mediaomistuksen sisällöllisiin vaikutuksiin liittyvä kysymys
on luonteeltaan sellainen, että kun vakavia ongelmia on, media itse ei ole enää
kykenevä niistä keskustelemaan. Siksi on tähdellistä, että hallinnollinen ja
poliittinen järjestelmä sekä kansalaisjärjestöt pitävät mediaomistukseen liittyvät
kysymykset pysyvästi omalla agendallaan, esimerkiksi kysymykset journalismin
sisällön ja omistuksen monimuotoisuudesta sekä julkisen palvelun
yleisradiotoiminnan jatkuvuudesta.
3. Yhteiskunnallisen uudistumisen näkökulmasta journalismin suvaitsevaisuutta ja
avoimuutta uusille asioille, ilmiöille ja ihmisille tulee rohkaista, vaikka se ei aina
vakiintuneiden rakenteiden ja vallitsevien arvojen näkökulmasta olisikaan
mieluisaa. Kysymys noussee esille jatkossa toistuvasti mm. erilaisten
maahanmuuttajaryhmien ja Suomessa jo asuvan ulkomaalaisperäisen väestön
osalta. Kyse on myös kaikkien yhteiskunnallisilta ja kulttuurisilta
toimintakyvyiltään heikkojen tai valtavirran ajattelu- ja elintavoista eroavien
ihmisryhmien voimavaroista ottaa osaa julkiseen keskusteluun, puolustaa omia
intressejään ja kehitellä uudenlaisia yhteiskunnallisia ratkaisuja. Kansalaisuuden
kyvyt ja demokratia aatteena tasavertaisuudesta ja osallistumisesta eivät ole
itsestäänselvyyksiä. Vaikka esimerkiksi verkkoviestintä tarjoaa uusia
mahdollisuuksia aktiiviselle kansalaisuudelle, nuo potentiaalit eivät toteudu
automaattisesti ilman esimerkiksi koulun tarjoaman mediakasvatuksen tukea ja
median aktiivista toimintaa kehittää omaa julkisuuttaan mahdollisimman
laajojen kansalaispiirien kosketuspintana.
4. Journalismin kyky käsitellä globaaleja ja rajat ylittäviä kysymyksiä on ollut ja
pysyy ongelmana. Pienen maan pienten mediayritysten voimavarat ylläpitää
omia kirjeenvaihtajia ja hankkia riittävä asiantuntemus käyttöönsä ovat rajalliset
– esimerkiksi EU:ta koskeva tieto, jota kaikissa journalistissa työtehtävissä
tarvitaan, ei näytä levinneen kyllin laajalle mediaorganisaatioissa.
Kansainvälisten kysymysten kotimainen kysyntä saattaa osoittautua pulmaksi,
jos suuret, aktiiviset ja ostovoimaiset yleisölohkot hankkivat joka tapauksessa
tietonsa kansainvälisistä tiedotusvälineistä. Kotimainen journalismi uhkaa jäädä
näkökulmiltaan umpeutuneeksi. Esimerkiksi ulko-, turvallisuus- ja
talouspoliittisissa kysymyksissä on kansallisesti merkittävää, että suomalaisilla
on käytössään tasokasta suomalaisesta näkökulmasta tuotettua journalismia
kansainvälisistä tapahtumista.
5. Lähtöjuttuanalyysin perusteella voidaan olettaa, ettei valtamedia pysty
havaitsemaan ajoissa tai ainakaan uskalla riittävän voimakkaasti korostaa
yhteiskunnan tulevaisuuteen vaikuttavia muutosvirtoja, etenkin jos tämä vaatisi
vallitsevan uutisagendan muutosta. Uutisagendat muuttuvat hitaasti ja
toimitustyötä tehdään muutenkin rutiininomaisesti. Siksi sekä journalismin että
journalismin tutkimuksen pitäisi entistä enemmän kiinnittää huomiota myös
heikkojen, mutta yhteiskunnallisesti tärkeiden, signaalien etsimiseen sekä
kotimaisista että kansainvälisistä uutisvirroista.