Lataa PDF - Sitra

nopeassa muutoksessa. Mediatalot ovat monien muiden yritysten tapaan purkaneet
yrittäjänriskiään alihankkijoille (freelance-toimittajat, viestintäyritykset) tai yksittäisille
työntekijöille määräaikaistamalla työsuhteet. Koulutusväylien voimakas kasvu tuo alalle
kireän palkkakilpailun ja jopa työvoimaa, joka ei työkokemusta saadakseen vaadi
palkkaa lainkaan. Ns. moniosaaminen (teknisten ja toimituksellisten työvaiheiden
yhdistämien ja saman sisällön modifioiminen eri julkaisualustoille) muuttaa toimittajan
kvalifikaatiovaatimuksia. Toimittaja tuntee käytännössä nykyisen työelämän
joustavuuden vaatimukset, eikä tuo tuntemus voi olla välittymättä siinä tavassa, jolla
hän maailman esityksiinsä rakentaa.
Journalismin ja median näkökulmasta katsottuna yhteiskunnallinen muutos rakentuu
mosaiikkimaisesti pienistä ja joka päivä uuteen järjestykseen asetettavista palasista,
aivan samalla tavoin kuin yhteiskunnallinen muutos toteutuu ihmisten jokapäiväisissä
pienissä päätöksissä ja valinnoissa sekä ajatuksissa, joita he ajattelevat. Median
ongelma on se, että jokahetkisen muutoksen keskellä on vaikea hahmottaa muutoksen
trendejä ja arvioida kriittisesti niitä talouden ja politiikan voimia, jotka eivät vain
sopeudu muiden tavoin, vaan joilla on myös valtaa vaikuttaa muutoksen suuntaan.
6 SUOSITUKSET: KATSE TULEVAAN
Olemme pyrkineet edellä kirjoitetun pohjalta miettimään, millä tavoin kansallinen
journalistinen järjestelmä voisi jatkossa parhaalla tavalla edistää myönteistä
yhteiskunnallista kehitystä ja uudistumiskykyä.
1. Yhteiskunnallisen kehityksen kannalta tärkeässä asemassa on avoin ja aito
keskustelu, joka tähtää uusien ratkaisumallien kehittelyyn ja hyödyntää kaikkien
kansalaisryhmien yhteiskunnallista kokemusta. Keskustelevuuden näkökulmasta
suomalaisen journalismin toiminta on nähty puutteellisena mm. siksi, että
vahvassa valta-asemassa olevilla eliiteillä on tottumus suhtautua
joukkoviestinnän julkisuuteen paremminkin jo toisaalla päätetyn toteuttamisena
(kansalaismielipiteen ohjauksena) kuin avoimena argumentointitilanteena
(Reunanen 2003, Ruostetsaari 2003). Journalismin keskustelevuuden
edistäminen edellyttää yhtäältä journalismin työ- ja esitystapojen kehittämistä ja
toisaalta sellaisen demokratian kulttuurin juurruttamista, jossa valtaan liittyy
yhteiskunnallinen velvoite aktivoida erilaisten vaihtoehtojen julkista etsimistä ja
vastata niihin keskustelun haasteisiin, joita kansalaisten suunnasta nousee esiin.
2. Avoimen yhteiskunnallisen keskustelun edistäminen edellyttää
mediaorganisaatioiden riippumattomuutta yksittäisistä yhteiskunnallisista
toimijoista ja intressiryhmistä; keskustelun edellyttämää halua ja uskottavuutta
ei muuten voi syntyä. Kansainvälisesti on kiinnitetty huomiota siihen, että eri
yhteiskuntien korruptioaste on usein varsin lähellä journalismin sitoutuneisuutta
erityisten poliittisten ja taloudellisten intressien edistämiseen. Samalla tavoin
kuin korruptio rampauttaa hallinnon, poliittisen uutisohjailun tai taloudellisen
piilomainonnan käytännöt rampauttavat julkisuuden toimivuuden
informaatiokanavana ja keskustelufoorumina. Poliittisen, taloudellisen ja
mediavallan yhteen kietoutumisen ongelma on ilmeinen yhteiskunnallisen