Lataa PDF - Sitra

Median investoiminen talouden raportointiin on puolestaan osa nousevaa kierrettä, jossa
median kiinnostus vastaa yleisön kysyntään ja toisaalta kiihdyttää kysyntää seurannan
tason parantuessa – samalla lujittuu vuorovaikutteisesti yhteinen usko talouden aiheiden
merkitykseen.
Kolmas agendaa vakiinnuttava tekijä ovat uutistuotannon kustannukset. Olipa kyse
tukkukaupasta (uutistoimistot ja kuvatoimistot) tai vähittäiskaupasta (yksittäiset
tiedotusvälineet) uutinen on pitkälti ns. bulkkituote, joka on pyrittävä tekemään ja
levittämään mahdollisimman alhaisin kustannuksin. Tämä johtaa tiedotustoiminnan
valmiin ja puolivalmiin raaka-aineen (tiedotteet, tiedotustilaisuudet, järjestetyt
haastattelut, kuvaustilaisuudet jne.) laajaan käyttöön, ilmiöön, jota yhdysvaltalainen
tutkija Oscar Gandy kutsuu informaatiotukiaisiksi (Gandy 1982). Journalististen
organisaatioiden on vältettävä riskejä kahdessa mielessä. Yhtäältä kalustoa ja
henkilöstöä ei yleensä lähetetä paikalle tai tilaisuuteen, jos tuloksena ei varmasti ole
juttua tai käyttökelpoista haastattelua. Toisaalta toiminnassa on vältettävä sellaisten
tietojen esiin nostamista tai sellaisen kritiikin esittämistä, joka voisi johtaa oikeudellisiin
vaatimuksiin tai esim. boikottitoimiin tiedotusvälinettä kohtaan. Koska riskit ovat
huomattavia ja saattavat uhata sijoittajien tuotto-odotuksia, helpoin ratkaisu on
turvallinen ja ketään loukkaamaton journalismi.
Kaikkiaan lopputuloksena on tietty agendan muuttumisen jähmeys, joka näyttäisi
heijastuvan myös suomalaisessa 1980- ja 1990-lukujen journalismissa. Esimerkiksi
kotimainen lama saa 1990-luvun alussa puskea hartiavoimin päästäkseen pääagendalle
vakiintuneiden suurten kansainvälisten aiheiden, kuten Lähi-idän ja Neuvostoliiton
murroksen, varjosta.
5 JOURNALISMI JA SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN
MUUTOS 1980−2000
Muutoksen tarkastelun viitekehys voidaan jäsentää seuraavasti: 1) taloudellinen muutos,
2) tekninen muutos, 3) poliittisideologinen muutos ja 4) journalismin muutos.
Kaikilla muutoksen tasoilla on sekä globaali että kansallinen ulottuvuutensa.
Esimerkiksi maailmantalouden vaikutukset ovat aina näkyneet Suomessa varsin
konkreettisesti, koska ulkomaankaupalla on ollut ja on yhä suuri merkitys pienen
kansakunnan taloudelliseen hyvinvointiin. Oletuksena on, että muutokset taloudessa,
viestintäteknologiassa ja poliittisideologisessa ilmastossa näkyvät myös journalistisissa
tuotoksissa, jotka vuorostaan vaikuttavat yhteiskuntaan ja kulttuuriin.
Talouden alueella suomalaiset saivat tutkimusajanjakson aikana sopeutua moniin osin
samanaikaisiin, osin ajallisesti peräkkäisiin muutoksiin (siirtymä lähes
täystyöllisyydestä massa- ja pitkäaikaistyöttömyyteen, siirtymä informaatiointensiivisen
tuotannon suuntaan, EU- ja EMU-jäsenyys seurauksineen, talouden globalisoituminen,
pörssivetoisuuden kasvu, vakinaisten työsuhteiden osittainen korvautuminen
määräaikaisilla jne.). Ns. julkisen sektorin toiminnassa oli havaittavissa mm.
asiakkuuden korostuminen, siirtyminen ns. tulosohjaukseen, toimintojen ulkoistaminen