Lataa PDF - Sitra

aluksi myös se, että kaikki maan johtavat mediatalot innostuivat itsekin sijoittamaan ITbisnekseen,
mukaan lukien Sanoma-WSOY.
Lama-ajan vaikutukset suomalaiseen työkulttuuriin näkyivät puolestaan joulukuun
lähtöjutussa ”Puolet palkansaajista tekee ylitöitä – monet ilmaiseksi”:
Suomessa tehdään edelleen paljon ylitöitä korkeista työttömyysluvuista huolimatta. Yli
puolet eli 52 prosenttia palkansaajista teki ylitöitä tämän vuoden elo-syyskuussa - - joka
kymmenes palkansaaja ei saanut mitään korvausta ylimääräisestä puurtamisestaan. (HS
13.12.2000)
Uutisagendan raskaat kehykset ja hidas muutos
Edellä kuvatut esimerkit kertovat siitä, että journalismin uutisagendan muutokset ovat
suhteellisen hidas prosessi, sillä järjestelmässä on monia konservatiivisuutta ylläpitäviä
piirteitä. Pysyvyyttä ylläpitävät ensinnäkin yleisön odotukset: pyrkiessään riittävään
kysynnän ennakoitavuuteen median on toimittava tavalla, jonka yleisö voi ennakoida.
Television ohjelmakaaviot, sarjaohjelmat ja ohjelmaformaatit, radion kanavaprofiilit
sekä lehdistön osastojaot, vakiosisällöt ja pysyvät uutisarvostukset ovat esimerkkejä
ennustettavuuden lisäämisen keinoista. Median on luotava yleisössään sitoutuneisuutta
ja tottumusta; uutisten valinnan ja painottamisen kriteerit eivät voi muuttua nopeasti.
Yleisön puolelta kyse on osin siitä, että median käyttö on nivoutunut tiiviisti
päivittäisiin rutiineihin ja tuttujen mediasisältöjen tai -formaattien äkkinäinen
vaihtuminen tuntuisi häiritsevältä ja arkista tasapainoa horjuttavalta. Esimerkiksi
sanomalehtilakoista tehdyt tutkimukset osoittivat jo varhain, että journalismin kulutus ei
perustu yksiselitteisesti tiedon uutuuteen, vaan myös turvallisuudentunteen
saavuttamiseen: ihmiset haluavat tietää ympäristönsä tilan ja (mieluusti kiinnostavat,
mutta rajalliset) muutokset ja saavuttaa siten tunteen maailman hallittavuudesta (Pietilä
1997, 196). Vaikka uutiset sinänsä muuttuvat, niiden aihepiirit ja muotokieli pysyvät
varsin samankaltaisina.
Toinen pysyvyyttä aikaansaava tekijä on journalismin rutinoitu tuotantokoneisto, joka
mahdollistaa kustannustehokkaan toiminnan. On hieman kärjistettyä sanoa, että uutisia
syntyy sieltä, missä kamerat ovat paikalla. Käytännössä on kuitenkin niin, että
tiedotusvälineet tarvitsevat uutistyössään ennustettavuutta oman tuotantokoneistonsa ja
logistiikkansa vuoksi ja tasalaatuisen lopputuotteen turvaamiseksi. 14 Mikäli
tiedotusvälineet ovat investoineet jonkin aihepiirin uutisointiin (ns. beat eli vakiintunut
uutisten keruun paikka kuten poliisiasema, oma kirjeenvaihtaja tai aluetoimittaja,
erikoistoimittajan hankkiminen jne.), näitä aihepiirejä myös korostetaan uutisagendaa
toteutettaessa. Esimerkiksi Lähi-idän merkitystä kansainvälisellä uutisagendalla selittää
paitsi alueen ongelmien kiistaton globaali merkitys, myös se, että uutistoimistot ja eräät
muut tiedotusvälineet ovat investoineet alueen tapahtumien seurantaan. Toimituksiin on
vuosikymmenten aikana karttunut asiantuntemusta ja kontakteja alueen raportointiin.
14 Hyvän esimerkin tästä tarjoavat suomalaiset iltapäivälehdet, jotka tuotanto ja -jakelusyiden vuoksi
valmistetaan valtaosin jo edellisenä päivänä ja jotka pyrkivät myös irtonumeromyynnissä tärkeiden ns.
lööppiaiheiden hankinnassa mahdollisimman suureen omaehtoisuuteen ja riippumattomuuteen yhteisen
uutisagendan vilkkaudesta tai rauhallisuudesta.