Lataa PDF - Sitra

Ennätyksellisen syvää lamaa ennakoivia tietoja oli tarjolla Helsingin Sanomien
lukijoille jo keväästä 1990, mutta niitä ei nostettu lehdessä näkyvästi esille.
Neuvostoliiton kaupassa oli menty huonompaan suuntaan jo vuodesta 1987 (HS
2.1.1990) ja kesäkuussa (HS 7.6.1990) Etla varoitti ulkomaisen velkaantumisen
kasvusta, mutta tällöinkin etusivulla oli vain pieni vinkki, ns. indeksi jutusta, vaikka se
oli nostettu taloussivujen lähtöjutuksi. Lehden kolme tärkeintä juttua 7.6.1990 olivat: 1)
”Suomi tutki Kuolasta lähestyvää outoa pilveä”, 2) ”Ruoppaukset Tulliniemessä
keskeytettiin” ja 3) ”Baker: Nato yhä USA:lle tärkein voima Euroopassa”. Toisaalta
yritykset, esimerkiksi pankit, eivät aktiivisesti tiedottaneet negatiivisista uutisista, kuten
luottojen toimitusmaksujen korotuksista (HS 22.8.1990).
Vuoden 1989 arvopaperimarkkinalaki vähensi ”talousuutisskuuppeja”, jotka olivat
perustuneet ”syväkurkkujen” kertomiin uutisiin. Lain mukaan pörssiyhtiöiden on
tiedotettava merkittävistä asioistaan pörssille ja samalla muuhunkin julkisuuteen
sääntöjen mukaisesti niin, ettei kukaan voi saada tietoa ja päästä hyötymään siitä
aiemmin kuin muut. (Korhonen 1998, 109.)
HS:n taloustoimittaja Johanna Korhonen on arvioinut, että taloustoimittajat sen
enempää kuin muutkaan eivät ajoissa ymmärtäneet, miksi devalvaatiot ja viennin veto
eivät laman aikana ja sen jälkeen auttaneet työttömyyteen. Suomen talouskeskustelussa
painotettiin vain ulkoisen tasapainon näkökulmaa, jolloin monet sisäsyntyiset tekijät
jäivät vähemmälle huomiolle. Kyse on myös lähdekäytännöistä. Taloustoimittajan on
huomattavasti helpompi haastatella vientiyritysten tai Teollisuuden ja työantajien
keskusliiton johtajia kuin etsiä uusia erilaisia lähteitä. Näin vientiteollisuuden
näkemykset jäävät helposti ainoiksi ja esimerkiksi kotimaisen kysynnän näkökulma
putoaa jutuista pois. (Korhonen 1998, 108.) Korhonen ja Hannu Sokala tekivät vuonna
1993 ansiokkaasti selkoa lamaan johtaneista syistä, ja myös ennustivat osuvasti
tulevaisuutta viisiosaisen juttusarjan viimeisessä osassa ”Suomi päätyi erheiden
kierteeseen” (HS 16.3.1993):
Muutaman vuoden kuluttua Suomi on noussut historiansa syvimmästä lamasta.
Vuosikymmenen alussa hallitsemattomaksi päässyt erheiden kierre tuntuu enää vain
pahalta unelta. Tapahtuiko se todella? Meille? Kun nousukausi koittaa, Suomi on valmis
tekemään uudelleen tutut virheet.
Lama-aika lisäsi eri joukkoviestinten panostusta talousuutisointiin. MTV:n
toimitusjohtaja Eero Pilkama totesi 50-vuotishaastattelussa Helsingin Sanomissa
3.2.1993:
Myös uutisiin MTV aikoo panostaa ja talousaiheet saavat lisävaltaa. Talous pyörittää tätä
maata, jatkossa yhä enemmän. Seuraamme sitä tarkasti ja pyrimme talousuutisissa
sähköisten medioiden ykköseksi Suomessa.
Vuosi 2000 oli informaatioteknologiayritysten huippuvuosi. Ensimmäisiä merkkejä ITtoimialan
vaikeuksista oli jo nähtävissä, mutta esimerkiksi New Yorkin pörssiä uhannut
romahdus (HS 5.4.2000) ei vielä ollut lehden lähtöjuttuna, vaan tärkeämmäksi aiheeksi
nousi Esko Ahon lomapäätöksen käsittely eduskunnassa. Pari viikkoa myöhemmin
(18.4.) lehden lähtöjutuksi kuitenkin ylsi talousjuttu: ”Suursijoittajat harkitsevat
osakesijoitustensa vähentämistä”. Kriittistä otetta IT-uutisointiin vaikeutti varmaankin