Lataa PDF - Sitra

ARVOJEN MUUTOS SUOMESSA 1980-LUVULTA 2000-
LUVULLE
Klaus Helkama & Tuija Seppälä
Aluksi
Suomi oli vuonna 1981 maailman postmaterialistisin maa, jos yhdysvaltaisen politiikan tutkijan
Ronald Inglehartin (1997, 157) World Values Surveyn tietoja on uskominen. Suomi oli itse asiassa
ainoa arvomittauksessa mukana olevista 40 maasta, jossa postmaterialistien määrä ylitti materialistien
määrän 1981. Vuoteen 1990 mennessä Alankomaat oli mennyt Suomen ohi, mutta Suomi oli
edelleen hyvänä kakkosena.
Postmaterialismi-materialismi-ulottuvuus liittyy poliittisiin arvoihin. Vastaajia pyydetään valitsemaan
omalle maalleen tärkeimmät arvot sellaisten arvojen joukosta kuin ”enemmän sananvaltaa
työssä”, ”enemmän sananvaltaa hallinnossa” ja ”sananvapaus” (postmaterialistisia) sekä ”vahvat
puolustusvoimat”, ”talouskasvu” ja ”järjestyksen ylläpitäminen” (materialistisia). Menetelmä on siis
varsin yksinkertainen.
Maan postmaterialismin taso on kohtalaisen vahvassa yhteydessä maan taloudelliseen kehitykseen
bruttokansantuotteella mitattuna, mutta onko postmaterialistinen arvomaailma talouskehityksen syy
vai seuraus? Tarkastelemme tässä artikkelissa erilaisia arvotypologioita ja niihin liittyvää empiiristä
tutkimusta kahdesta näkökulmasta. Yhtäältä kysymme, mihin suuntaan arvot ovat muuttumassa
Suomessa ja muissa Suomen taloudellisen kilpailukyvyn ja yhteiskunnan innovaatiokyvyn kannalta
kiinnostavissa maissa. Toisaalta yritämme olemassa olevien tietojen pohjalta selvittää myös taloudellisen
kehityksen ja arvojen muutosten mahdollisia keskinäisiä syy-yhteyksiä. Esittelemme myös
tätä projektia varten koottua aineistoa arvojen esiintymisestä suomalaisessa aikakauslehdistössä
viimeisten kahden vuosikymmenen aikana.
1 SCHWARTZIN ARVOMALLI
Shalom Schwartzin (1992) kehittelemä arvotypologia on osoittautunut hyvin käyttökelpoiseksi välineeksi
paitsi kansainvälisissä kulttuurivertailuissa, myös eri yhteiskuntatieteissä esitettyjen muiden
4