Lataa PDF - Sitra

uutislähetyksessä ja sitä seuraavissa ajankohtaislähetyksissä. Selvin merkki uuden
aiheen noususta uutisagendalle on sen nouseminen lehden tai tv:n uutislähetyksen
pääjutuksi eli lähtöjutuksi. Helsingin Sanomia on tavattu pitää tärkeänä suomalaisen
uutisagendan luojana (Suhonen 1994, 70−71). 12
Pienen empiirisen ekskursiomme kohteena olivat Helsingin Sanomien premiäärisivujen
sekä taloussivujen lähtöjutut noin kymmenen vuoden välein (1982, 1990, 2000) sekä
syvimpänä lamavuonna 1993. Premiääri- ja taloussivujen lähtöjuttuja analysoitiin
yhteensä 192 (96+96) 13 . Lähtöjutulla tarkoitetaan tässä yhteydessä Helsingin Sanomien
premiäärisivulla näyttävimmän paikan saanutta (isoin otsikkokoko ja sijoitettu sivun
yläreunaan) sisäsivujen juttuvinkkiä. Taloussivun lähtöjutulla tarkoitetaan talousosaston
avaussivulla näyttävimmän paikan saanutta juttua.
Lähtöjuttuanalyysin mukaan ulkomaan aiheet hallitsivat aina lama-ajan vuosiin asti
Helsingin Sanomien uutisagendaa. Vielä vuonna 1990 ulkomaan uutisten aiheet
nousivat näyteaineistossa useammin HS:ssa lähtöjutuiksi kuin kotimaan uutiset. Käänne
näkyi vuonna 1993, ja vuonna 2000 Helsingin Sanomien uutisarvostus oli niinikään
selvästi kotimaan aiheissa. Uutisagendan muutoksen tarkempi erittely vaatisi kuitenkin
lisää empiiristä aineistoa.
Helsingin Sanomat ei näytteemme mukaan kyennyt 1980-luvun lopussa ennakoimaan
kovin hyvin alkavaa talouslamaa. Vaikka taloustoimitus seurasi varsin tarkasti laman
ensi merkkejä, varoittavat talousjutut eivät yltäneet ainakaan tarkasteluajanjaksojen
aikana lehden pääuutisiksi. Silmiinpistävää on, että laman aattona vuonna 1990 lehden
lähtöjutuksi ei tarkasteluajanjaksojen aikana noussut yhtään kotimaan talousaihetta.
Lähtöjutun arvoisiksi talousjuttuja alettiin noteerata vasta laman aikana. Tämä ei
tietenkään ollut taloustoimittajien päätös, vaan lehden uutispainotuksista vastanneiden
toimitussihteereiden, toimituspäälliköiden ja päätoimittajien.
Toisaalta alkuvuonna 1990 Suomessa oli yleisesti yhä vahva usko tulevaisuuteen ja
etenkin valtiovarainministeri Erkki Liikasen puheisiin. Tämä näkyi kiinnostavasti
esimerkiksi helmikuussa julkaistussa pääkirjoituksessa:
Valtiovarainministeri Erkki Liikanen piirtää ministerikautensa päätteeksi onnellisen
lopun kansantaloutta vaivaavaan ylikuumenemiseen. Kaikki sujuu kuin hyvissä saduissa
on tapana: kärsimysten kautta päästään parempaan tulevaisuuteen. Valtiovarainministeriö
uskoo Suomen talouskehityksen lähtevän tasapainottumaan tänä vuonna. Tärkeimmät
suureet kehittyvät Liikasen ja ylijohtaja Sixten Korkmanin mukaan oikeaan suuntaan ja
aika sopivassa määrin. (HS 16.2.1990, s.A2)
Toisaalta samassa HS:n pääkirjoituksessa esitettiin myös varoituksen sanoja:
12
Yhtä lailla tv:n pääuutislähetykset sekä iltapäivä- ja aikakauslehdet kilpailevat päivän
kiinnostavimmista uutisista. Lehtitekstejä ja kuvia on kuitenkin helpommin saatavilla tutkimuskäyttöön
kuin esimerkiksi tv:n pääuutislähetyksiä. Tämä on varmasti omalta osaltaan vaikuttanut siihen, että
lehtijournalismia on tutkittu selvästi enemmän kuin tv-journalismia.
13 Lehtiä valittiin analysointiin sattumanvaraisesti, mutta tasaisin väliajoin siten, ettei yksikään kriisi,
muu uutistapahtuma tai vuodenaika päässyt liiaksi vaikuttamaan tuloksiin. Lähtöjutut otettiin seuraavilta
päiviltä: 2.1., 15.1., 3.2., 16.2., 4.3., 17.3., 5.4., 18.4., 6.5., 19.5., 7.6., 20.6., 8.7., 21.7., 9.8., 22.8., 10.9.,
23.9., 11.10., 24.10., 12.11., 25.11., 13.12. ja 27.12.