Lataa PDF - Sitra

tietoa, kutsuu peliin uusia puheenvuoron käyttäjiä ja kysyy erilaisia vasta- ja
jatkokysymyksiä – kaikkiaan: virittää yleisöään kohti julkisesti aktiivista kansalaisuutta
(esim. Pietilä 2001; Pietilä & Sondermann 1994; Ridell 1999). Tällaista tutkimusta on
kuitenkin vielä melko vähän saatavilla. 11 Voidaan arvioida, että suomalaiseen
poliittiseen ja hallintokulttuuriin kuuluu vissi kovakorvaisuus sellaisia
keskustelunavauksia kohtaan, jotka eivät ole suunnaltaan toivottuja. Jos valta vaikenee,
kysyjä luopuu. Selkeästi yksilöityjen väitteiden tai syytösten osalta eri organisaatiot
turvautuvat tiedottajiinsa, joiden ”viran puolesta” viestimiin välitettyjä kannanottoja
voidaan pitää julkisena keskusteluna vain osittain.
Yleisön näkökulman korostuminen journalismissa johtuu osittain paljon
yksinkertaisemmista syistä kuin osallistuvan tai ns. deliberatiivisen, julkista harkintaa
rohkaisevan demokratiakäsityksen suosimisesta (Nieminen 1998). Kyse on paljolti
sanomalehdistön levikkikehityksestä, joka on ollut 1990-luvun alusta lähtien laskeva.
Kehitykseen on reagoitu ns. lukija- tai yleisölähtöisen journalismin konseptilla, jossa
keskeistä on yleisön mieltymysten ja elämäntavan tutkiminen ja sisällön suunnittelu
vastaamaan odotuksista näin luotua kuvaa. On mahdollista kysyä, ovatko yhtäältä
kansalaisuuden ja julkisuuden näkökulmasta lähtevät uudistukset ja toisaalta
yleisölähtöisyyden konsepti perustavoitteiltaan kuitenkaan samansuuntaisia, vaikka ne
ajoittuvatkin samaan lehdistön kehitysjaksoon, pyrkivät kumpikin journalismin
elinvoimaisuuden parantamiseen ja yleisösuhteen vankistamiseen ja vaikka niissä on
käytännössä yhteisiä sisällöllisiä piirteitä (esim. arjen ja kansalaisten agendan
korostuminen).
Yhteiskunnallisen muutoksen näkökulmasta on varsin merkityksellistä, kuinka
journalismin keskustelevuus sekä sen aktiiviselle kansalaisuudelle tarjoama julkinen
foorumi kehittyvät. Parhaimmillaan journalismi voi toimia keskinäisen tuntemisen ja
kollektiivisen oppimisen näyttämönä, jossa kyetään kehittämään pelkästä
kompromissista eteenpäin meneviä ratkaisuja. Pahimmillaan kyse on stereotypioiden ja
ennakkoluulojen lietsonnasta, joka lukkiuttaa erilaisten väestöryhmien näkemykset
toisistaan ja estää erilaisesta yhteiskunnan kokemisesta nousevan neuvottelun ja
keskustelun.
4 UUTISAGENDOJEN MUUTOKSET:
LÄHTÖJUTTUANALYYSI
Miten uusi muuttuu uutiseksi?
Journalismin yksi keskeisimmistä vaikutuksista yhteiskunnassa on agenda setting eli
päiväjärjestyksen luominen. Maxwell McCombs ja Donald Shaw tutkivat Yhdysvaltain
vuoden 1968 presidentinvaaleja selvittääkseen vaikuttivatko tiedotusvälineet siihen,
mitä aiheita suuri yleisö piti tärkeinä ja mielenkiintoisina. Heidän tulkintansa mukaan
joukkoviestinten päiväjärjestys määräsi pitkälti ihmisten puheenaiheet. Myöhemmin
11 Syksyllä 2003 valmistui ensimmäinen alan väitöskirja, Esa Reunasen Tampereen yliopistoon tekemä
”Budjettijournalismi julkisena keskusteluna”.