Lataa PDF - Sitra

1990-luvun kuluessa Suomeen syntyi kansallisten rajojen sisällä yritysrajat ylittävät
journalistisen aineiston markkinat. Erilaiset erikoissivustot, tekivätpä niitä lehdet itse tai
yrittäjäpohjalla työskentelevät toimittajat, ja myös yksittäiset jutut (juttupankit)
liikkuvat vilkkaasti maan eri osien välillä (Sederholm 2002). Trendiä on tukenut se, että
sanomalehdet rakentavat tuotekonseptiaan yhä voimakkaammin erikoissivustojen ns.
palvelujournalismin varaan, jossa kyetään kohdentamaan mainosmyynti aiempaa
tarkemmin rajatulle kohderyhmälle.
Myös perinteisen median sisällöissä on löydettävissä uudenlaisia trendejä: faktan ja
fiktion sekoitukset ovat yleistyneet viime vuosina (esimerkiksi fiktiiviset tv-dokumentit
tai dokumentaariset fiktiot). Samaan aikaan fakta-aineisto on tullut yhä
viihdyttävämmäksi. Myös mediatekstien ja muiden tuotosten väliset viittaukset
(intertekstuaalisuus) ovat lisääntyneet. (Luukka 2003, 30–31.)
Etukäteen on arvioitu, että verkkoviestintä voisi lisätä kuluttajien ”omaa uutistuotantoa”
tai ainakin aktiivisempaa osallistumista uutismaailmaan, esimerkiksi
sähköpostipalautteen avulla. Erityisesti nuorten on odotettu muuttavan uutismaailman
perinteisiä yksisuuntaisia ja suuriin uutisorganisaatioihin perustuvia käytäntöjä.
Internet ei ole kuitenkaan Suomessa ainakaan toistaiseksi eikä ainakaan laajassa mitassa
muuttanut nuorten uutiskuluttamisen käytäntöjä. Tätä on tulkittu muun muassa siten,
että uutiset ovat nykymuodossaan riittävän kiinnostavia ja tärkeitä. Muutenkin on
havaittu, että teknologiset innovaatiot harvoin siirtyvät ihmisten arkeen juuri siten kuin
on etukäteen ajateltu. (Luukka 2003, 33–34.)
Nuoret suosivat viihteellisiä uutismedioita, kuten MTV3:a ja iltapäivälehtiä. Median
parissa ollaan ennen kaikkea siksi, että media tarjoaa seuraa ja puheenaiheita sosiaalisiin
tilanteisiin. Mikään uusista medioista ei ole korvannut vanhoja. Traditionaalisten ja
uusien medioiden väliset rajat ovat liukuneet, ne saavat vaikutteita toisistaan ja
sisällötkin monistuvat nopeasti eri medioihin. Nuorten uutiskiinnostus voidaan
määritellä lokaalisti globaaliksi. Nuoret ovat kiinnostuneita ulkomaan uutisista, mutta
he hankkivat tiedot yhä enimmäkseen perinteisistä paikallisista medioista tai
kansallisista tv-uutislähetyksistä, eivät niinkään esimerkiksi internetistä tai
satelliittiuutislähetyksistä. On tarpeellista kuitenkin muistaa, että nuorten keskuudessa
on hyvin erilaisia ja eriytyneitä median käyttäjäryhmiä ja että heidän
kulutustottumuksensa muuttuvat nopeasti. (Luukka 2003.) Yhdysvaltain kehitys
näyttäisi osoittavan, että internetin merkitys nuorten kaikessa mediakäytössä nousee
hyvin nopeasti. Etenkin musiikkiteollisuus on jo joutumassa ahdinkoon uudenlaisen
piratismin takia. Musiikkia on helppo kopioida ilmaiseksi internetistä. Sama ilmiö on
näkynyt myös elokuvateollisuudessa. Musiikki ja elokuvat ovat perinteisesti olleet
merkittävä osa monien kansainvälisten mediajättien tuotantoa. Ranskalaisen Vivendi
Universal SA:n ja amerikkalaisen tv-yhtiön NBC:n viihdetuotannon yhdistyminen
lokakuussa 2003 on tuorein esimerkki alan vaikeuksista ja vaikeuksien
ratkaisuyrityksistä.